älykkyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

älykäs +‎ -yys

Noun[edit]

älykkyys

  1. intelligence (mental capacity)

Declension[edit]

Inflection of älykkyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative älykkyys älykkyydet
genitive älykkyyden älykkyyksien
partitive älykkyyttä älykkyyksiä
illative älykkyyteen älykkyyksiin
singular plural
nominative älykkyys älykkyydet
accusative nom.? älykkyys älykkyydet
gen. älykkyyden
genitive älykkyyden älykkyyksien
partitive älykkyyttä älykkyyksiä
inessive älykkyydessä älykkyyksissä
elative älykkyydestä älykkyyksistä
illative älykkyyteen älykkyyksiin
adessive älykkyydellä älykkyyksillä
ablative älykkyydeltä älykkyyksiltä
allative älykkyydelle älykkyyksille
essive älykkyytenä älykkyyksinä
translative älykkyydeksi älykkyyksiksi
instructive älykkyyksin
abessive älykkyydettä älykkyyksittä
comitative älykkyyksineen

Synonyms[edit]

Related terms[edit]