-onninen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

onni +‎ -inen

Adjective[edit]

-onninen (comparative -onnisempi, superlative -onnisin)

  1. Having luck.
    Hyväonninen mies.
    A man with good luck (lucky man).

Declension[edit]

Inflection of -onninen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative -onninen -onniset
genitive -onnisen -onnisten
-onnisien
partitive -onnista -onnisia
illative -onniseen -onnisiin
singular plural
nominative -onninen -onniset
accusative nom. -onninen -onniset
gen. -onnisen
genitive -onnisen -onnisten
-onnisien
partitive -onnista -onnisia
inessive -onnisessa -onnisissa
elative -onnisesta -onnisista
illative -onniseen -onnisiin
adessive -onnisella -onnisilla
ablative -onniselta -onnisilta
allative -onniselle -onnisille
essive -onnisena -onnisina
translative -onniseksi -onnisiksi
instructive -onnisin
abessive -onnisetta -onnisitta
comitative -onnisine