rymistää

Finnish

Etymology

rymistä +‎ -tää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrymistæːˣ/, [ˈrymis̠tæː(ʔ)]
• Rhymes: -ymistæː
• Syllabification^(key): ry‧mis‧tää

Verb

rymistää

1. to rumble

Conjugation

Inflection of rymistää (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rymistän	en rymistä	1st sing.	olen rymistänyt	en ole rymistänyt
2nd sing.		rymistät	et rymistä	2nd sing.	olet rymistänyt	et ole rymistänyt
3rd sing.		rymistää	ei rymistä	3rd sing.	on rymistänyt	ei ole rymistänyt
1st plur.		rymistämme	emme rymistä	1st plur.	olemme rymistäneet	emme ole rymistäneet
2nd plur.		rymistätte	ette rymistä	2nd plur.	olette rymistäneet	ette ole rymistäneet
3rd plur.		rymistävät	eivät rymistä	3rd plur.	ovat rymistäneet	eivät ole rymistäneet
passive		rymistetään	ei rymistetä	passive	on rymistetty	ei ole rymistetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rymistin	en rymistänyt	1st sing.	olin rymistänyt	en ollut rymistänyt
2nd sing.		rymistit	et rymistänyt	2nd sing.	olit rymistänyt	et ollut rymistänyt
3rd sing.		rymisti	ei rymistänyt	3rd sing.	oli rymistänyt	ei ollut rymistänyt
1st plur.		rymistimme	emme rymistäneet	1st plur.	olimme rymistäneet	emme olleet rymistäneet
2nd plur.		rymistitte	ette rymistäneet	2nd plur.	olitte rymistäneet	ette olleet rymistäneet
3rd plur.		rymistivät	eivät rymistäneet	3rd plur.	olivat rymistäneet	eivät olleet rymistäneet
passive		rymistettiin	ei rymistetty	passive	oli rymistetty	ei ollut rymistetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rymistäisin	en rymistäisi	1st sing.	olisin rymistänyt	en olisi rymistänyt
2nd sing.		rymistäisit	et rymistäisi	2nd sing.	olisit rymistänyt	et olisi rymistänyt
3rd sing.		rymistäisi	ei rymistäisi	3rd sing.	olisi rymistänyt	ei olisi rymistänyt
1st plur.		rymistäisimme	emme rymistäisi	1st plur.	olisimme rymistäneet	emme olisi rymistäneet
2nd plur.		rymistäisitte	ette rymistäisi	2nd plur.	olisitte rymistäneet	ette olisi rymistäneet
3rd plur.		rymistäisivät	eivät rymistäisi	3rd plur.	olisivat rymistäneet	eivät olisi rymistäneet
passive		rymistettäisiin	ei rymistettäisi	passive	olisi rymistetty	ei olisi rymistetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rymistä	älä rymistä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rymistäköön	älköön rymistäkö	3rd sing.	olkoon rymistänyt	älköön olko rymistänyt
1st plur.		rymistäkäämme	älkäämme rymistäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		rymistäkää	älkää rymistäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rymistäkööt	älkööt rymistäkö	3rd plur.	olkoot rymistäneet	älkööt olko rymistäneet
passive		rymistettäköön	älköön rymistettäkö	passive	olkoon rymistetty	älköön olko rymistetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rymistänen	en rymistäne	1st sing.	lienen rymistänyt	en liene rymistänyt
2nd sing.		rymistänet	et rymistäne	2nd sing.	lienet rymistänyt	et liene rymistänyt
3rd sing.		rymistänee	ei rymistäne	3rd sing.	lienee rymistänyt	ei liene rymistänyt
1st plur.		rymistänemme	emme rymistäne	1st plur.	lienemme rymistäneet	emme liene rymistäneet
2nd plur.		rymistänette	ette rymistäne	2nd plur.	lienette rymistäneet	ette liene rymistäneet
3rd plur.		rymistänevät	eivät rymistäne	3rd plur.	lienevät rymistäneet	eivät liene rymistäneet
passive		rymistettäneen	ei rymistettäne	passive	lienee rymistetty	ei liene rymistetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rymistää		present	rymistävä	rymistettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rymistääkseni rymistääksemme 2nd rymistääksesi rymistääksenne 3rd rymistääkseen rymistääksensä		past	rymistänyt	rymistetty
2nd	inessive2	rymistäessä	rymistettäessä	agent4	rymistämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rymistäessäni rymistäessämme 2nd rymistäessäsi rymistäessänne 3rd rymistäessään rymistäessänsä		negative	rymistämätön
	instructive	rymistäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form rymistää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	rymistämässä	—
	elative	rymistämästä	—
	illative	rymistämään	—
	adessive	rymistämällä	—
	abessive	rymistämättä	—
	instructive	rymistämän	rymistettämän
4th3	verbal noun	rymistäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rymistämäisilläni rymistämäisillämme 2nd rymistämäisilläsi rymistämäisillänne 3rd rymistämäisillään rymistämäisillänsä

Anagrams

• määritys