hyminä

Finnish

Etymology

From hymistä +‎ -nä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhyminæ/, [ˈhyminæ]
• Rhymes: -yminæ
• Syllabification^(key): hy‧mi‧nä

Noun

hyminä

1. A hum (tune created orally with lips closed).

Declension

Inflection of hyminä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		hyminä	hyminät
genitive		hyminän	hyminöiden hyminöitten
partitive		hyminää	hyminöitä
illative		hyminään	hyminöihin
		singular	plural
nominative		hyminä	hyminät
accusative	nom.	hyminä	hyminät
	gen.	hyminän
genitive		hyminän	hyminöiden hyminöitten hyminäin rare
partitive		hyminää	hyminöitä
inessive		hyminässä	hyminöissä
elative		hyminästä	hyminöistä
illative		hyminään	hyminöihin
adessive		hyminällä	hyminöillä
ablative		hyminältä	hyminöiltä
allative		hyminälle	hyminöille
essive		hyminänä	hyminöinä
translative		hyminäksi	hyminöiksi
abessive		hyminättä	hyminöittä
instructive		—	hyminöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of hyminä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hyminäni hyminäni accusative nom. hyminäni hyminäni gen. hyminäni genitive hyminäni hyminöideni hyminöitteni hyminäini rare partitive hyminääni hyminöitäni inessive hyminässäni hyminöissäni elative hyminästäni hyminöistäni illative hyminääni hyminöihini adessive hyminälläni hyminöilläni ablative hyminältäni hyminöiltäni allative hyminälleni hyminöilleni essive hyminänäni hyminöinäni translative hyminäkseni hyminöikseni abessive hyminättäni hyminöittäni instructive — — comitative — hyminöineni second-person singular possessor singular plural nominative hyminäsi hyminäsi accusative nom. hyminäsi hyminäsi gen. hyminäsi genitive hyminäsi hyminöidesi hyminöittesi hyminäisi rare partitive hyminääsi hyminöitäsi inessive hyminässäsi hyminöissäsi elative hyminästäsi hyminöistäsi illative hyminääsi hyminöihisi adessive hyminälläsi hyminöilläsi ablative hyminältäsi hyminöiltäsi allative hyminällesi hyminöillesi essive hyminänäsi hyminöinäsi translative hyminäksesi hyminöiksesi abessive hyminättäsi hyminöittäsi instructive — — comitative — hyminöinesi first-person plural possessor singular plural nominative hyminämme hyminämme accusative nom. hyminämme hyminämme gen. hyminämme genitive hyminämme hyminöidemme hyminöittemme hyminäimme rare partitive hyminäämme hyminöitämme inessive hyminässämme hyminöissämme elative hyminästämme hyminöistämme illative hyminäämme hyminöihimme adessive hyminällämme hyminöillämme ablative hyminältämme hyminöiltämme allative hyminällemme hyminöillemme essive hyminänämme hyminöinämme translative hyminäksemme hyminöiksemme abessive hyminättämme hyminöittämme instructive — — comitative — hyminöinemme second-person plural possessor singular plural nominative hyminänne hyminänne accusative nom. hyminänne hyminänne gen. hyminänne genitive hyminänne hyminöidenne hyminöittenne hyminäinne rare partitive hyminäänne hyminöitänne inessive hyminässänne hyminöissänne elative hyminästänne hyminöistänne illative hyminäänne hyminöihinne adessive hyminällänne hyminöillänne ablative hyminältänne hyminöiltänne allative hyminällenne hyminöillenne essive hyminänänne hyminöinänne translative hyminäksenne hyminöiksenne abessive hyminättänne hyminöittänne instructive — — comitative — hyminöinenne third-person possessor singular plural nominative hyminänsä hyminänsä accusative nom. hyminänsä hyminänsä gen. hyminänsä genitive hyminänsä hyminöidensä hyminöittensä hyminäinsä rare partitive hyminäänsä hyminöitään hyminöitänsä inessive hyminässään hyminässänsä hyminöissään hyminöissänsä elative hyminästään hyminästänsä hyminöistään hyminöistänsä illative hyminäänsä hyminöihinsä adessive hyminällään hyminällänsä hyminöillään hyminöillänsä ablative hyminältään hyminältänsä hyminöiltään hyminöiltänsä allative hyminälleen hyminällensä hyminöilleen hyminöillensä essive hyminänään hyminänänsä hyminöinään hyminöinänsä translative hyminäkseen hyminäksensä hyminöikseen hyminöiksensä abessive hyminättään hyminättänsä hyminöittään hyminöittänsä instructive — — comitative — hyminöineen hyminöinensä