Hertta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: hertta

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From German Hertha.

Pronunciation[edit]

Proper noun[edit]

Hertta

  1. A female given name.
    • 1975 Anu Kaipainen, Naistentanssit, WSOY, ISBN 951-0-07259-1, page 11:
      ―Saan kai minä sanoa että Hertta?
      ―Suatte, sanoi Hertta ja punastui, kun ei ollut huomannut itse ehdottaa. ―Vaekka em minä tykkee siitä nimestä.
      ―Miksi?
      ―Joskus kiusoovat, kun se on lehmän nimi.
      ―Sitä minä en tiennytkään.
      ―Aenakin meilläpäen.
      ―Ei täällä Helsingissä ole kenelläkään lehmiä.
      ―Niin ei.
      ―Miksi vanhempanne antoivat teille lehmän nimen?
      ―Kumpa tietäs, Hertta tuumi.
      ―Ehkä he ajattelivat sydäntä. Tietääkö Hertta että Hertan nimi on suomeksi sydän?
      ―Pelkorttiloissa.
    • 2014 Heidi Jaatinen, Kaksi viatonta päivää, Gummerus, ISBN 978-951-20-9511-7, page 421:
      ―Hei, sä oot se uus tyttö. Niin mikäs se olikaan?
      Hertta.
      Oli kamalaa olla Hertta, mutta ei hän osannut keksiä mitään muutakaan. Ja hän oli äkkiä vihainen äidille ja Akelle, kun ne eivät olleet keksineet hänelle käyttökelpoista nimeä.
      ―Vinkee nimi.
      ―No en nyt tiedä.
      ―Hede, Hetsku, mikä sä haluut olla?
      ―En tiedä.
      ―Herde?
      ―Okei.

Declension[edit]

Inflection of Hertta (Kotus type 9/kala, tt-t gradation)
nominative Hertta Hertat
genitive Hertan Herttojen
partitive Herttaa Herttoja
illative Herttaan Herttoihin
singular plural
nominative Hertta Hertat
accusative nom. Hertta Hertat
gen. Hertan
genitive Hertan Herttojen
Herttainrare
partitive Herttaa Herttoja
inessive Hertassa Hertoissa
elative Hertasta Hertoista
illative Herttaan Herttoihin
adessive Hertalla Hertoilla
ablative Hertalta Hertoilta
allative Hertalle Hertoille
essive Herttana Herttoina
translative Hertaksi Hertoiksi
instructive Hertoin
abessive Hertatta Hertoitta
comitative Herttoineen