Mäkelä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From mäki ‎(hill) +‎ -lä.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmækelæ/
  • Hyphenation: Mä‧ke‧lä

Proper noun[edit]

Mäkelä

  1. A common surname​.
  2. Any of a number of small places in Finland.

Declension[edit]

Inflection of Mäkelä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative Mäkelä Mäkelät
genitive Mäkelän Mäkelöiden
Mäkelöitten
partitive Mäkelää Mäkelöitä
illative Mäkelään Mäkelöihin
singular plural
nominative Mäkelä Mäkelät
accusative nom.? Mäkelä Mäkelät
gen. Mäkelän
genitive Mäkelän Mäkelöiden
Mäkelöitten
Mäkeläinrare
partitive Mäkelää Mäkelöitä
inessive Mäkelässä Mäkelöissä
elative Mäkelästä Mäkelöistä
illative Mäkelään Mäkelöihin
adessive Mäkelällä Mäkelöillä
ablative Mäkelältä Mäkelöiltä
allative Mäkelälle Mäkelöille
essive Mäkelänä Mäkelöinä
translative Mäkeläksi Mäkelöiksi
instructive Mäkelöin
abessive Mäkelättä Mäkelöittä
comitative Mäkelöineen

Related terms[edit]