Mauno

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Variant of Maunu, from the Scandinavian royal name Magnus, of Latin origin.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈmɑuno/
  • Hyphenation: Mau‧no

Proper noun[edit]

Mauno

  1. A male given name.
    • 1984 Antero Manninen, Hyväonnisen miehen muistikuvia, Kirjayhtymä ISBN 951-26-2611-X, page 47:
      Kirjassa kerrottiin romantisoivassa sävyssä mayakansan kuninkaiden jälkeläisestä Pablosta eli Hualpasta, ja sen tehoa ja suosiota kuvaa se, että Erkiksi ristitty perheen niukasti puhetaitoinen kuopuskin julisti olevansa "maua" ja sittemmin omaksui puhuttelunimekseen järjestyksessä toisen etunimensä Mauno.
    • 1971 Aila Meriluoto, Peter-Peter, WSOY (1997), ISBN 978-951-0-36294-5, page 27:
      Kivipään etunimi oli Mauno, se oli minusta niin vetistynyt ja ilmeetön nimi etten ikinä sanonut häntä muuksi kuin Kivipääksi. Kuvittele nyt: Mauno, Manu, Manne―maista sitä suussasi―nimenä täysvillillä mustalla jättiläisellä.

Declension[edit]

Inflection of Mauno (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative Mauno Maunot
genitive Maunon Maunojen
partitive Maunoa Maunoja
illative Maunoon Maunoihin
singular plural
nominative Mauno Maunot
accusative nom.? Mauno Maunot
gen. Maunon
genitive Maunon Maunojen
partitive Maunoa Maunoja
inessive Maunossa Maunoissa
elative Maunosta Maunoista
illative Maunoon Maunoihin
adessive Maunolla Maunoilla
ablative Maunolta Maunoilta
allative Maunolle Maunoille
essive Maunona Maunoina
translative Maunoksi Maunoiksi
instructive Maunoin
abessive Maunotta Maunoitta
comitative Maunoineen

Anagrams[edit]