Vilho
Finnish[edit]
Etymology[edit]
Traditional short form of Vilhelm and Vilhelmi (“William”).
Pronunciation[edit]
Proper noun[edit]
Vilho
- A male given name.
- 1960 Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 2, (WSOY 1980) →ISBN, page 14:
- Johannes Vilhelmin pojanpojasta oli tehty Vilho Johannes, ja pienokainen nukkui rauhallisena puheensorinan ja tupakansavun täyttämän tuvan nurkassa olevassa kehdossaan.
- 1960 Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 2, (WSOY 1980) →ISBN, page 14:
Declension[edit]
| Inflection of Vilho (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | Vilho | Vilhot | |
| genitive | Vilhon | Vilhojen | |
| partitive | Vilhoa | Vilhoja | |
| illative | Vilhoon | Vilhoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | Vilho | Vilhot | |
| accusative | nom. | Vilho | Vilhot |
| gen. | Vilhon | ||
| genitive | Vilhon | Vilhojen | |
| partitive | Vilhoa | Vilhoja | |
| inessive | Vilhossa | Vilhoissa | |
| elative | Vilhosta | Vilhoista | |
| illative | Vilhoon | Vilhoihin | |
| adessive | Vilholla | Vilhoilla | |
| ablative | Vilholta | Vilhoilta | |
| allative | Vilholle | Vilhoille | |
| essive | Vilhona | Vilhoina | |
| translative | Vilhoksi | Vilhoiksi | |
| instructive | — | Vilhoin | |
| abessive | Vilhotta | Vilhoitta | |
| comitative | — | Vilhoineen | |
