Voitto

See also: voitto

Finnish

Etymology

19th century coinage from voitto (“victory”), partly as a translation of the Latin Victor.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋoi̯tːo/, [ˈʋo̞i̯t̪ːo̞]
• Rhymes: -oitːo
• Syllabification^(key): Voit‧to
• Hyphenation^(key): Voit‧to

Proper noun

Voitto

1. a male given name
   • 1950, Lauri Viita, Moreeni, WSOY, published 1973, →ISBN, page 61:

     Joosefiina:—Sano nyt, tehdäänkö siitä Erkki Voitto Iisakki!
     Iisakki:—Mahtaako se Voitto kuulua ihmiselle?
     Joosefiina:—Hevosellekos se sitten kuuluu?
     Elina:—Etkö sinä nyt ymmärrä, äiti, mitä isä tarkoittaa!
     Joosefiina:—No puhukaa niin että itsekin ymmärrätte!
     Paavali:—Kyllä minustakin Voitto on vähän liian leuhka nimi, ja eikös tälle sentään riitä kaksi nimeä, niinkuin muillekin Niemisille.
     Joosfiina:—Olkoon sitten minun puheeni mitätön. Enhän minä sitä Voittoa muuten ajatellut, mutta kun eräässä runossa oli niin kiltti Voitto-niminen poika.

     Joosefiina:—Tell me now, do we name him Erkki Voitto Iisakki!
     Iisakki:—Is Voitto a name for a human at all?
     Joosefiina:—Is it for a horse then?
     Elina:—Do you mother not understand what father means!
     Joosefiina:—Well explain then so that you yourself understand too!
     Paavali:—I agree that Voitto is a bit too boastful of a name, and aren't two names really enough, like for other Nieminens.
     Joosefiina:—Let my words be void then. I didn't really want a Voitto anyway, other than that one poem which had a kind boy named Voitto.

Declension

Inflection of Voitto (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		Voitto	Voitot
genitive		Voiton	Voittojen
partitive		Voittoa	Voittoja
illative		Voittoon	Voittoihin
		singular	plural
nominative		Voitto	Voitot
accusative	nom.	Voitto	Voitot
	gen.	Voiton
genitive		Voiton	Voittojen
partitive		Voittoa	Voittoja
inessive		Voitossa	Voitoissa
elative		Voitosta	Voitoista
illative		Voittoon	Voittoihin
adessive		Voitolla	Voitoilla
ablative		Voitolta	Voitoilta
allative		Voitolle	Voitoille
essive		Voittona	Voittoina
translative		Voitoksi	Voitoiksi
abessive		Voitotta	Voitoitta
instructive		—	Voitoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Voitto (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Voittoni Voittoni accusative nom. Voittoni Voittoni gen. Voittoni genitive Voittoni Voittojeni partitive Voittoani Voittojani inessive Voitossani Voitoissani elative Voitostani Voitoistani illative Voittooni Voittoihini adessive Voitollani Voitoillani ablative Voitoltani Voitoiltani allative Voitolleni Voitoilleni essive Voittonani Voittoinani translative Voitokseni Voitoikseni abessive Voitottani Voitoittani instructive — — comitative — Voittoineni second-person singular possessor singular plural nominative Voittosi Voittosi accusative nom. Voittosi Voittosi gen. Voittosi genitive Voittosi Voittojesi partitive Voittoasi Voittojasi inessive Voitossasi Voitoissasi elative Voitostasi Voitoistasi illative Voittoosi Voittoihisi adessive Voitollasi Voitoillasi ablative Voitoltasi Voitoiltasi allative Voitollesi Voitoillesi essive Voittonasi Voittoinasi translative Voitoksesi Voitoiksesi abessive Voitottasi Voitoittasi instructive — — comitative — Voittoinesi first-person plural possessor singular plural nominative Voittomme Voittomme accusative nom. Voittomme Voittomme gen. Voittomme genitive Voittomme Voittojemme partitive Voittoamme Voittojamme inessive Voitossamme Voitoissamme elative Voitostamme Voitoistamme illative Voittoomme Voittoihimme adessive Voitollamme Voitoillamme ablative Voitoltamme Voitoiltamme allative Voitollemme Voitoillemme essive Voittonamme Voittoinamme translative Voitoksemme Voitoiksemme abessive Voitottamme Voitoittamme instructive — — comitative — Voittoinemme second-person plural possessor singular plural nominative Voittonne Voittonne accusative nom. Voittonne Voittonne gen. Voittonne genitive Voittonne Voittojenne partitive Voittoanne Voittojanne inessive Voitossanne Voitoissanne elative Voitostanne Voitoistanne illative Voittoonne Voittoihinne adessive Voitollanne Voitoillanne ablative Voitoltanne Voitoiltanne allative Voitollenne Voitoillenne essive Voittonanne Voittoinanne translative Voitoksenne Voitoiksenne abessive Voitottanne Voitoittanne instructive — — comitative — Voittoinenne third-person possessor singular plural nominative Voittonsa Voittonsa accusative nom. Voittonsa Voittonsa gen. Voittonsa genitive Voittonsa Voittojensa partitive Voittoaan Voittoansa Voittojaan Voittojansa inessive Voitossaan Voitossansa Voitoissaan Voitoissansa elative Voitostaan Voitostansa Voitoistaan Voitoistansa illative Voittoonsa Voittoihinsa adessive Voitollaan Voitollansa Voitoillaan Voitoillansa ablative Voitoltaan Voitoltansa Voitoiltaan Voitoiltansa allative Voitolleen Voitollensa Voitoilleen Voitoillensa essive Voittonaan Voittonansa Voittoinaan Voittoinansa translative Voitokseen Voitoksensa Voitoikseen Voitoiksensa abessive Voitottaan Voitottansa Voitoittaan Voitoittansa instructive — — comitative — Voittoineen Voittoinensa

Statistics

• Voitto is the 257^th most common male given name in Finland, belonging to 1,925 male individuals (and as a middle name to 1,558 more), according to August 2025 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

Anagrams

• toivot, voitot