aistiton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

aisti +‎ -ton

Adjective[edit]

aistiton ‎(comparative aistittomampi, superlative aistittomin)

  1. senseless (having no senses, sensory organs)

Declension[edit]

Inflection of aistiton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative aistiton aistittomat
genitive aistittoman aistittomien
partitive aistitonta aistittomia
illative aistittomaan aistittomiin
singular plural
nominative aistiton aistittomat
accusative nom. aistiton aistittomat
gen. aistittoman
genitive aistittoman aistittomien
aistitontenrare
partitive aistitonta aistittomia
inessive aistittomassa aistittomissa
elative aistittomasta aistittomista
illative aistittomaan aistittomiin
adessive aistittomalla aistittomilla
ablative aistittomalta aistittomilta
allative aistittomalle aistittomille
essive aistittomana aistittomina
translative aistittomaksi aistittomiksi
instructive aistittomin
abessive aistittomatta aistittomitta
comitative aistittomine

Anagrams[edit]