alankomaalaisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Alankomaat +‎ -lainen +‎ -uus

Noun[edit]

alankomaalaisuus

  1. Dutchness (quality of being Dutchr)

Declension[edit]

Inflection of alankomaalaisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative alankomaalaisuus alankomaalaisuudet
genitive alankomaalaisuuden alankomaalaisuuksien
partitive alankomaalaisuutta alankomaalaisuuksia
illative alankomaalaisuuteen alankomaalaisuuksiin
singular plural
nominative alankomaalaisuus alankomaalaisuudet
accusative nom. alankomaalaisuus alankomaalaisuudet
gen. alankomaalaisuuden
genitive alankomaalaisuuden alankomaalaisuuksien
partitive alankomaalaisuutta alankomaalaisuuksia
inessive alankomaalaisuudessa alankomaalaisuuksissa
elative alankomaalaisuudesta alankomaalaisuuksista
illative alankomaalaisuuteen alankomaalaisuuksiin
adessive alankomaalaisuudella alankomaalaisuuksilla
ablative alankomaalaisuudelta alankomaalaisuuksilta
allative alankomaalaisuudelle alankomaalaisuuksille
essive alankomaalaisuutena alankomaalaisuuksina
translative alankomaalaisuudeksi alankomaalaisuuksiksi
instructive alankomaalaisuuksin
abessive alankomaalaisuudetta alankomaalaisuuksitta
comitative alankomaalaisuuksineen
Possessive forms of alankomaalaisuus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person alankomaalaisuuteni alankomaalaisuutemme
2nd person alankomaalaisuutesi alankomaalaisuutenne
3rd person alankomaalaisuutensa

Synonyms[edit]