alkeissilmu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

Compound of alkeis- +‎ silmu (bud).

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈɑlkei̯sˌsilmu/, [ˈɑlke̞i̯s̠ˌs̠ilmu]
  • Rhymes: -ilmu
  • Syllabification: al‧keis‧sil‧mu

Noun[edit]

alkeissilmu

  1. (botany) plumule

Declension[edit]

Inflection of alkeissilmu (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative alkeissilmu alkeissilmut
genitive alkeissilmun alkeissilmujen
partitive alkeissilmua alkeissilmuja
illative alkeissilmuun alkeissilmuihin
singular plural
nominative alkeissilmu alkeissilmut
accusative nom. alkeissilmu alkeissilmut
gen. alkeissilmun
genitive alkeissilmun alkeissilmujen
partitive alkeissilmua alkeissilmuja
inessive alkeissilmussa alkeissilmuissa
elative alkeissilmusta alkeissilmuista
illative alkeissilmuun alkeissilmuihin
adessive alkeissilmulla alkeissilmuilla
ablative alkeissilmulta alkeissilmuilta
allative alkeissilmulle alkeissilmuille
essive alkeissilmuna alkeissilmuina
translative alkeissilmuksi alkeissilmuiksi
instructive alkeissilmuin
abessive alkeissilmutta alkeissilmuitta
comitative alkeissilmuineen
Possessive forms of alkeissilmu (type valo)
possessor singular plural
1st person alkeissilmuni alkeissilmumme
2nd person alkeissilmusi alkeissilmunne
3rd person alkeissilmunsa