alkuaine

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

alku ‎(beginning, origin) +‎ aine ‎(matter)

Noun[edit]

alkuaine

  1. A chemical element, element.

Declension[edit]

Inflection of alkuaine (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative alkuaine alkuaineet
genitive alkuaineen alkuaineiden
alkuaineitten
partitive alkuainetta alkuaineita
illative alkuaineeseen alkuaineisiin
alkuaineihin
singular plural
nominative alkuaine alkuaineet
accusative nom. alkuaine alkuaineet
gen. alkuaineen
genitive alkuaineen alkuaineiden
alkuaineitten
partitive alkuainetta alkuaineita
inessive alkuaineessa alkuaineissa
elative alkuaineesta alkuaineista
illative alkuaineeseen alkuaineisiin
alkuaineihin
adessive alkuaineella alkuaineilla
ablative alkuaineelta alkuaineilta
allative alkuaineelle alkuaineille
essive alkuaineena alkuaineina
translative alkuaineeksi alkuaineiksi
instructive alkuainein
abessive alkuaineetta alkuaineitta
comitative alkuaineineen