ansioituminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ansioitua +‎ -minen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈɑnsioi̯tuminen/, [ˈɑns̠iˌo̞i̯t̪uˌmine̞n]
  • Hyphenation: an‧si‧oi‧tu‧mi‧nen

Noun[edit]

ansioituminen

  1. meriting

Declension[edit]

Inflection of ansioituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ansioituminen ansioitumiset
genitive ansioitumisen ansioitumisten
ansioitumisien
partitive ansioitumista ansioitumisia
illative ansioitumiseen ansioitumisiin
singular plural
nominative ansioituminen ansioitumiset
accusative nom. ansioituminen ansioitumiset
gen. ansioitumisen
genitive ansioitumisen ansioitumisten
ansioitumisien
partitive ansioitumista ansioitumisia
inessive ansioitumisessa ansioitumisissa
elative ansioitumisesta ansioitumisista
illative ansioitumiseen ansioitumisiin
adessive ansioitumisella ansioitumisilla
ablative ansioitumiselta ansioitumisilta
allative ansioitumiselle ansioitumisille
essive ansioitumisena ansioitumisina
translative ansioitumiseksi ansioitumisiksi
instructive ansioitumisin
abessive ansioitumisetta ansioitumisitta
comitative ansioitumisineen

Verb[edit]

ansioituminen

  1. Fourth infinitive of ansioitua in nominative case.