ansoitus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ansoittaa +‎ -us

Noun[edit]

ansoitus

  1. trapping

Declension[edit]

Inflection of ansoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ansoitus ansoitukset
genitive ansoituksen ansoitusten
ansoituksien
partitive ansoitusta ansoituksia
illative ansoitukseen ansoituksiin
singular plural
nominative ansoitus ansoitukset
accusative nom. ansoitus ansoitukset
gen. ansoituksen
genitive ansoituksen ansoitusten
ansoituksien
partitive ansoitusta ansoituksia
inessive ansoituksessa ansoituksissa
elative ansoituksesta ansoituksista
illative ansoitukseen ansoituksiin
adessive ansoituksella ansoituksilla
ablative ansoitukselta ansoituksilta
allative ansoitukselle ansoituksille
essive ansoituksena ansoituksina
translative ansoitukseksi ansoituksiksi
instructive ansoituksin
abessive ansoituksetta ansoituksitta
comitative ansoituksineen

Anagrams[edit]