anteeksipyytelemätön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

pyydellä anteeksi +‎ -mätön

Adjective[edit]

anteeksipyytelemätön  (comparative anteeksipyytelemättömämpi, superlative anteeksipyytelemättömin)

  1. unapologetic

Declension[edit]

Inflection of anteeksipyytelemätön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative anteeksipyytelemätön anteeksipyytelemättömät
genitive anteeksipyytelemättömän anteeksipyytelemättömien
partitive anteeksipyytelemätöntä anteeksipyytelemättömiä
illative anteeksipyytelemättömään anteeksipyytelemättömiin
singular plural
nominative anteeksipyytelemätön anteeksipyytelemättömät
accusative nom.? anteeksipyytelemätön anteeksipyytelemättömät
gen. anteeksipyytelemättömän
genitive anteeksipyytelemättömän anteeksipyytelemättömien
anteeksipyytelemätöntenrare
partitive anteeksipyytelemätöntä anteeksipyytelemättömiä
inessive anteeksipyytelemättömässä anteeksipyytelemättömissä
elative anteeksipyytelemättömästä anteeksipyytelemättömistä
illative anteeksipyytelemättömään anteeksipyytelemättömiin
adessive anteeksipyytelemättömällä anteeksipyytelemättömillä
ablative anteeksipyytelemättömältä anteeksipyytelemättömiltä
allative anteeksipyytelemättömälleˣ anteeksipyytelemättömilleˣ
essive anteeksipyytelemättömänä anteeksipyytelemättöminä
translative anteeksipyytelemättömäksi anteeksipyytelemättömiksi
instructive anteeksipyytelemättömin
abessive anteeksipyytelemättömättä anteeksipyytelemättömittä
comitative anteeksipyytelemättömine