arkistumaton

Finnish

Participle

arkistumaton

1. negative participle of arkistua

Declension

Inflection of arkistumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		arkistumaton	arkistumattomat
genitive		arkistumattoman	arkistumattomien
partitive		arkistumatonta	arkistumattomia
illative		arkistumattomaan	arkistumattomiin
		singular	plural
nominative		arkistumaton	arkistumattomat
accusative	nom.	arkistumaton	arkistumattomat
	gen.	arkistumattoman
genitive		arkistumattoman	arkistumattomien arkistumatontenrare
partitive		arkistumatonta	arkistumattomia
inessive		arkistumattomassa	arkistumattomissa
elative		arkistumattomasta	arkistumattomista
illative		arkistumattomaan	arkistumattomiin
adessive		arkistumattomalla	arkistumattomilla
ablative		arkistumattomalta	arkistumattomilta
allative		arkistumattomalle	arkistumattomille
essive		arkistumattomana	arkistumattomina
translative		arkistumattomaksi	arkistumattomiksi
abessive		arkistumattomatta	arkistumattomitta
instructive		—	arkistumattomin
comitative		—	arkistumattomine

Possessive forms of arkistumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative arkistumattomani arkistumattomani accusative nom. arkistumattomani arkistumattomani gen. arkistumattomani genitive arkistumattomani arkistumattomieni arkistumatontenirare partitive arkistumatontani arkistumattomiani inessive arkistumattomassani arkistumattomissani elative arkistumattomastani arkistumattomistani illative arkistumattomaani arkistumattomiini adessive arkistumattomallani arkistumattomillani ablative arkistumattomaltani arkistumattomiltani allative arkistumattomalleni arkistumattomilleni essive arkistumattomanani arkistumattominani translative arkistumattomakseni arkistumattomikseni abessive arkistumattomattani arkistumattomittani instructive — — comitative — arkistumattomineni second-person singular possessor singular plural nominative arkistumattomasi arkistumattomasi accusative nom. arkistumattomasi arkistumattomasi gen. arkistumattomasi genitive arkistumattomasi arkistumattomiesi arkistumatontesirare partitive arkistumatontasi arkistumattomiasi inessive arkistumattomassasi arkistumattomissasi elative arkistumattomastasi arkistumattomistasi illative arkistumattomaasi arkistumattomiisi adessive arkistumattomallasi arkistumattomillasi ablative arkistumattomaltasi arkistumattomiltasi allative arkistumattomallesi arkistumattomillesi essive arkistumattomanasi arkistumattominasi translative arkistumattomaksesi arkistumattomiksesi abessive arkistumattomattasi arkistumattomittasi instructive — — comitative — arkistumattominesi first-person plural possessor singular plural nominative arkistumattomamme arkistumattomamme accusative nom. arkistumattomamme arkistumattomamme gen. arkistumattomamme genitive arkistumattomamme arkistumattomiemme arkistumatontemmerare partitive arkistumatontamme arkistumattomiamme inessive arkistumattomassamme arkistumattomissamme elative arkistumattomastamme arkistumattomistamme illative arkistumattomaamme arkistumattomiimme adessive arkistumattomallamme arkistumattomillamme ablative arkistumattomaltamme arkistumattomiltamme allative arkistumattomallemme arkistumattomillemme essive arkistumattomanamme arkistumattominamme translative arkistumattomaksemme arkistumattomiksemme abessive arkistumattomattamme arkistumattomittamme instructive — — comitative — arkistumattominemme second-person plural possessor singular plural nominative arkistumattomanne arkistumattomanne accusative nom. arkistumattomanne arkistumattomanne gen. arkistumattomanne genitive arkistumattomanne arkistumattomienne arkistumatontennerare partitive arkistumatontanne arkistumattomianne inessive arkistumattomassanne arkistumattomissanne elative arkistumattomastanne arkistumattomistanne illative arkistumattomaanne arkistumattomiinne adessive arkistumattomallanne arkistumattomillanne ablative arkistumattomaltanne arkistumattomiltanne allative arkistumattomallenne arkistumattomillenne essive arkistumattomananne arkistumattominanne translative arkistumattomaksenne arkistumattomiksenne abessive arkistumattomattanne arkistumattomittanne instructive — — comitative — arkistumattominenne third-person possessor singular plural nominative arkistumattomansa arkistumattomansa accusative nom. arkistumattomansa arkistumattomansa gen. arkistumattomansa genitive arkistumattomansa arkistumattomiensa arkistumatontensarare partitive arkistumatontaan arkistumatontansa arkistumattomiaan arkistumattomiansa inessive arkistumattomassaan arkistumattomassansa arkistumattomissaan arkistumattomissansa elative arkistumattomastaan arkistumattomastansa arkistumattomistaan arkistumattomistansa illative arkistumattomaansa arkistumattomiinsa adessive arkistumattomallaan arkistumattomallansa arkistumattomillaan arkistumattomillansa ablative arkistumattomaltaan arkistumattomaltansa arkistumattomiltaan arkistumattomiltansa allative arkistumattomalleen arkistumattomallensa arkistumattomilleen arkistumattomillensa essive arkistumattomanaan arkistumattomanansa arkistumattominaan arkistumattominansa translative arkistumattomakseen arkistumattomaksensa arkistumattomikseen arkistumattomiksensa abessive arkistumattomattaan arkistumattomattansa arkistumattomittaan arkistumattomittansa instructive — — comitative — arkistumattomineen arkistumattominensa