arkistuminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

arkistua +‎ -minen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈɑrkistuminen/, [ˈɑrkis̠t̪uˌmine̞n]
  • Hyphenation: ar‧kis‧tu‧mi‧nen

Noun[edit]

arkistuminen

  1. becoming mundane

Declension[edit]

Inflection of arkistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative arkistuminen arkistumiset
genitive arkistumisen arkistumisten
arkistumisien
partitive arkistumista arkistumisia
illative arkistumiseen arkistumisiin
singular plural
nominative arkistuminen arkistumiset
accusative nom. arkistuminen arkistumiset
gen. arkistumisen
genitive arkistumisen arkistumisten
arkistumisien
partitive arkistumista arkistumisia
inessive arkistumisessa arkistumisissa
elative arkistumisesta arkistumisista
illative arkistumiseen arkistumisiin
adessive arkistumisella arkistumisilla
ablative arkistumiselta arkistumisilta
allative arkistumiselle arkistumisille
essive arkistumisena arkistumisina
translative arkistumiseksi arkistumisiksi
instructive arkistumisin
abessive arkistumisetta arkistumisitta
comitative arkistumisineen

Verb[edit]

arkistuminen

  1. Fourth infinitive of arkistua in nominative case.

Anagrams[edit]