arpeutuminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

arpeutua +‎ -minen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈɑrpeu̯tuminen/, [ˈɑrpe̞u̯t̪uˌmine̞n]
  • Hyphenation: ar‧peu‧tu‧mi‧nen

Noun[edit]

arpeutuminen

  1. scarring

Declension[edit]

Inflection of arpeutuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative arpeutuminen arpeutumiset
genitive arpeutumisen arpeutumisten
arpeutumisien
partitive arpeutumista arpeutumisia
illative arpeutumiseen arpeutumisiin
singular plural
nominative arpeutuminen arpeutumiset
accusative nom. arpeutuminen arpeutumiset
gen. arpeutumisen
genitive arpeutumisen arpeutumisten
arpeutumisien
partitive arpeutumista arpeutumisia
inessive arpeutumisessa arpeutumisissa
elative arpeutumisesta arpeutumisista
illative arpeutumiseen arpeutumisiin
adessive arpeutumisella arpeutumisilla
ablative arpeutumiselta arpeutumisilta
allative arpeutumiselle arpeutumisille
essive arpeutumisena arpeutumisina
translative arpeutumiseksi arpeutumisiksi
instructive arpeutumisin
abessive arpeutumisetta arpeutumisitta
comitative arpeutumisineen

Verb[edit]

arpeutuminen

  1. Fourth infinitive of arpeutua in nominative case.