asumaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

asua +‎ -maton

Adjective[edit]

asumaton (comparative asumattomampi, superlative asumattomin)

  1. uninhabited

Declension[edit]

Inflection of asumaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative asumaton asumattomat
genitive asumattoman asumattomien
partitive asumatonta asumattomia
illative asumattomaan asumattomiin
singular plural
nominative asumaton asumattomat
accusative nom. asumaton asumattomat
gen. asumattoman
genitive asumattoman asumattomien
asumatontenrare
partitive asumatonta asumattomia
inessive asumattomassa asumattomissa
elative asumattomasta asumattomista
illative asumattomaan asumattomiin
adessive asumattomalla asumattomilla
ablative asumattomalta asumattomilta
allative asumattomalle asumattomille
essive asumattomana asumattomina
translative asumattomaksi asumattomiksi
instructive asumattomin
abessive asumattomatta asumattomitta
comitative asumattomine

Verb[edit]

asumaton

  1. Negative participle of asua.