auttamaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

auttaa +‎ -maton

Adjective[edit]

auttamaton (comparative auttamattomampi, superlative auttamattomin)

  1. incorrigible
  2. unhelpful (not providing help or assistance; not helpful)

Declension[edit]

Inflection of auttamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative auttamaton auttamattomat
genitive auttamattoman auttamattomien
partitive auttamatonta auttamattomia
illative auttamattomaan auttamattomiin
singular plural
nominative auttamaton auttamattomat
accusative nom. auttamaton auttamattomat
gen. auttamattoman
genitive auttamattoman auttamattomien
auttamatontenrare
partitive auttamatonta auttamattomia
inessive auttamattomassa auttamattomissa
elative auttamattomasta auttamattomista
illative auttamattomaan auttamattomiin
adessive auttamattomalla auttamattomilla
ablative auttamattomalta auttamattomilta
allative auttamattomalle auttamattomille
essive auttamattomana auttamattomina
translative auttamattomaksi auttamattomiksi
instructive auttamattomin
abessive auttamattomatta auttamattomitta
comitative auttamattomine

Derived terms[edit]

Verb[edit]

auttamaton

  1. Negative participle of auttaa.