binomikerroin

Finnish

Etymology

binomi (“binomial”) +‎ kerroin (“coefficient”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈbinomiˌkerːoi̯n/, [ˈbino̞miˌke̞rːo̞i̯n]
• Rhymes: -erːoin
• Syllabification: bi‧no‧mi‧ker‧roin

Noun

binomikerroin

1. binomial coefficient

Declension

Inflection of binomikerroin (Kotus type 33*K/kytkin, rt-rr gradation)
nominative		binomikerroin	binomikertoimet
genitive		binomikertoimen	binomikertoimien binomikerrointen
partitive		binomikerrointa	binomikertoimia
illative		binomikertoimeen	binomikertoimiin
		singular	plural
nominative		binomikerroin	binomikertoimet
accusative	nom.	binomikerroin	binomikertoimet
	gen.	binomikertoimen
genitive		binomikertoimen	binomikertoimien binomikerrointen
partitive		binomikerrointa	binomikertoimia
inessive		binomikertoimessa	binomikertoimissa
elative		binomikertoimesta	binomikertoimista
illative		binomikertoimeen	binomikertoimiin
adessive		binomikertoimella	binomikertoimilla
ablative		binomikertoimelta	binomikertoimilta
allative		binomikertoimelle	binomikertoimille
essive		binomikertoimena	binomikertoimina
translative		binomikertoimeksi	binomikertoimiksi
instructive		—	binomikertoimin
abessive		binomikertoimetta	binomikertoimitta
comitative		—	binomikertoimineen

Possessive forms of binomikerroin (type kytkin)
possessor	singular	plural
1st person	binomikertoimeni	binomikertoimemme
2nd person	binomikertoimesi	binomikertoimenne
3rd person	binomikertoimensa

Derived terms

• negatiivinen binomikerroin