bränikkä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

bränikkä

  1. (slang) brand new

Declension[edit]

Inflection of bränikkä (Kotus type 14/solakka, kk-k gradation)
nominative bränikkä bränikät
genitive bränikän bräniköiden
bräniköitten
bränikköjen
partitive bränikkää bräniköitä
bränikköjä
illative bränikkään bräniköihin
bränikköihin
singular plural
nominative bränikkä bränikät
accusative nom. bränikkä bränikät
gen. bränikän
genitive bränikän bräniköiden
bräniköitten
bränikköjen
bränikkäinrare
partitive bränikkää bräniköitä
bränikköjä
inessive bränikässä bräniköissä
elative bränikästä bräniköistä
illative bränikkään bräniköihin
bränikköihin
adessive bränikällä bräniköillä
ablative bränikältä bräniköiltä
allative bränikälle bräniköille
essive bränikkänä bränikköinä
translative bränikäksi bräniköiksi
instructive bräniköin
abessive bränikättä bräniköittä
comitative bränikköine

Synonyms[edit]