briketti

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Noun[edit]

briketti

  1. briquet

Declension[edit]

Inflection of briketti (Kotus type 5/risti, tt-t gradation)
nominative briketti briketit
genitive briketin brikettien
partitive brikettiä brikettejä
illative brikettiin briketteihin
singular plural
nominative briketti briketit
accusative nom. briketti briketit
gen. briketin
genitive briketin brikettien
partitive brikettiä brikettejä
inessive briketissä briketeissä
elative briketistä briketeistä
illative brikettiin briketteihin
adessive briketillä briketeillä
ablative briketiltä briketeiltä
allative briketille briketeille
essive brikettinä briketteinä
translative briketiksi briketeiksi
instructive briketein
abessive briketittä briketeittä
comitative briketteineen

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]