brutaalius

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index b)

Etymology[edit]

brutaali +‎ -uus

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: bru‧taa‧lius

Noun[edit]

brutaalius

  1. brutality
    • 2005, Toivo Nygård, Kustaa III: vallanomaava mutta alamaisilleen armollinen kuningas, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, page 50
      Kysymys oli myös räikeitten vastakohtien epookista, jossa vanha ja uusi, brutaalius ja hienostuneisuus törmäsivät yhteen.

Declension[edit]

Inflection of brutaalius (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative brutaalius brutaaliudet
genitive brutaaliuden brutaaliuksien
partitive brutaaliutta brutaaliuksia
illative brutaaliuteen brutaaliuksiin
singular plural
nominative brutaalius brutaaliudet
accusative nom. brutaalius brutaaliudet
gen. brutaaliuden
genitive brutaaliuden brutaaliuksien
partitive brutaaliutta brutaaliuksia
inessive brutaaliudessa brutaaliuksissa
elative brutaaliudesta brutaaliuksista
illative brutaaliuteen brutaaliuksiin
adessive brutaaliudella brutaaliuksilla
ablative brutaaliudelta brutaaliuksilta
allative brutaaliudelle brutaaliuksille
essive brutaaliutena brutaaliuksina
translative brutaaliudeksi brutaaliuksiksi
instructive brutaaliuksin
abessive brutaaliudetta brutaaliuksitta
comitative brutaaliuksineen