delatiivi

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: de‧la‧tii‧vi

Noun[edit]

delatiivi

  1. (grammar) delative

Declension[edit]

Inflection of delatiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative delatiivi delatiivit
genitive delatiivin delatiivien
partitive delatiivia delatiiveja
illative delatiiviin delatiiveihin
singular plural
nominative delatiivi delatiivit
accusative nom. delatiivi delatiivit
gen. delatiivin
genitive delatiivin delatiivien
partitive delatiivia delatiiveja
inessive delatiivissa delatiiveissa
elative delatiivista delatiiveista
illative delatiiviin delatiiveihin
adessive delatiivilla delatiiveilla
ablative delatiivilta delatiiveilta
allative delatiiville delatiiveille
essive delatiivina delatiiveina
translative delatiiviksi delatiiveiksi
instructive delatiivein
abessive delatiivitta delatiiveitta
comitative delatiiveineen