ehdottomuus

Finnish

Etymology

ehdoton +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈehdotːomuːs/, [ˈe̞hdo̞t̪ˌt̪o̞muːs̠]
• Rhymes: -omuːs
• Syllabification^(key): eh‧dot‧to‧muus

Noun

ehdottomuus

1. The property of being unconditional; absoluteness.

Declension

Inflection of ehdottomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		ehdottomuus	ehdottomuudet
genitive		ehdottomuuden	ehdottomuuksien
partitive		ehdottomuutta	ehdottomuuksia
illative		ehdottomuuteen	ehdottomuuksiin
		singular	plural
nominative		ehdottomuus	ehdottomuudet
accusative	nom.	ehdottomuus	ehdottomuudet
	gen.	ehdottomuuden
genitive		ehdottomuuden	ehdottomuuksien
partitive		ehdottomuutta	ehdottomuuksia
inessive		ehdottomuudessa	ehdottomuuksissa
elative		ehdottomuudesta	ehdottomuuksista
illative		ehdottomuuteen	ehdottomuuksiin
adessive		ehdottomuudella	ehdottomuuksilla
ablative		ehdottomuudelta	ehdottomuuksilta
allative		ehdottomuudelle	ehdottomuuksille
essive		ehdottomuutena	ehdottomuuksina
translative		ehdottomuudeksi	ehdottomuuksiksi
abessive		ehdottomuudetta	ehdottomuuksitta
instructive		—	ehdottomuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ehdottomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ehdottomuuteni ehdottomuuteni accusative nom. ehdottomuuteni ehdottomuuteni gen. ehdottomuuteni genitive ehdottomuuteni ehdottomuuksieni partitive ehdottomuuttani ehdottomuuksiani inessive ehdottomuudessani ehdottomuuksissani elative ehdottomuudestani ehdottomuuksistani illative ehdottomuuteeni ehdottomuuksiini adessive ehdottomuudellani ehdottomuuksillani ablative ehdottomuudeltani ehdottomuuksiltani allative ehdottomuudelleni ehdottomuuksilleni essive ehdottomuutenani ehdottomuuksinani translative ehdottomuudekseni ehdottomuuksikseni abessive ehdottomuudettani ehdottomuuksittani instructive — — comitative — ehdottomuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative ehdottomuutesi ehdottomuutesi accusative nom. ehdottomuutesi ehdottomuutesi gen. ehdottomuutesi genitive ehdottomuutesi ehdottomuuksiesi partitive ehdottomuuttasi ehdottomuuksiasi inessive ehdottomuudessasi ehdottomuuksissasi elative ehdottomuudestasi ehdottomuuksistasi illative ehdottomuuteesi ehdottomuuksiisi adessive ehdottomuudellasi ehdottomuuksillasi ablative ehdottomuudeltasi ehdottomuuksiltasi allative ehdottomuudellesi ehdottomuuksillesi essive ehdottomuutenasi ehdottomuuksinasi translative ehdottomuudeksesi ehdottomuuksiksesi abessive ehdottomuudettasi ehdottomuuksittasi instructive — — comitative — ehdottomuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative ehdottomuutemme ehdottomuutemme accusative nom. ehdottomuutemme ehdottomuutemme gen. ehdottomuutemme genitive ehdottomuutemme ehdottomuuksiemme partitive ehdottomuuttamme ehdottomuuksiamme inessive ehdottomuudessamme ehdottomuuksissamme elative ehdottomuudestamme ehdottomuuksistamme illative ehdottomuuteemme ehdottomuuksiimme adessive ehdottomuudellamme ehdottomuuksillamme ablative ehdottomuudeltamme ehdottomuuksiltamme allative ehdottomuudellemme ehdottomuuksillemme essive ehdottomuutenamme ehdottomuuksinamme translative ehdottomuudeksemme ehdottomuuksiksemme abessive ehdottomuudettamme ehdottomuuksittamme instructive — — comitative — ehdottomuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative ehdottomuutenne ehdottomuutenne accusative nom. ehdottomuutenne ehdottomuutenne gen. ehdottomuutenne genitive ehdottomuutenne ehdottomuuksienne partitive ehdottomuuttanne ehdottomuuksianne inessive ehdottomuudessanne ehdottomuuksissanne elative ehdottomuudestanne ehdottomuuksistanne illative ehdottomuuteenne ehdottomuuksiinne adessive ehdottomuudellanne ehdottomuuksillanne ablative ehdottomuudeltanne ehdottomuuksiltanne allative ehdottomuudellenne ehdottomuuksillenne essive ehdottomuutenanne ehdottomuuksinanne translative ehdottomuudeksenne ehdottomuuksiksenne abessive ehdottomuudettanne ehdottomuuksittanne instructive — — comitative — ehdottomuuksinenne third-person possessor singular plural nominative ehdottomuutensa ehdottomuutensa accusative nom. ehdottomuutensa ehdottomuutensa gen. ehdottomuutensa genitive ehdottomuutensa ehdottomuuksiensa partitive ehdottomuuttaan ehdottomuuttansa ehdottomuuksiaan ehdottomuuksiansa inessive ehdottomuudessaan ehdottomuudessansa ehdottomuuksissaan ehdottomuuksissansa elative ehdottomuudestaan ehdottomuudestansa ehdottomuuksistaan ehdottomuuksistansa illative ehdottomuuteensa ehdottomuuksiinsa adessive ehdottomuudellaan ehdottomuudellansa ehdottomuuksillaan ehdottomuuksillansa ablative ehdottomuudeltaan ehdottomuudeltansa ehdottomuuksiltaan ehdottomuuksiltansa allative ehdottomuudelleen ehdottomuudellensa ehdottomuuksilleen ehdottomuuksillensa essive ehdottomuutenaan ehdottomuutenansa ehdottomuuksinaan ehdottomuuksinansa translative ehdottomuudekseen ehdottomuudeksensa ehdottomuuksikseen ehdottomuuksiksensa abessive ehdottomuudettaan ehdottomuudettansa ehdottomuuksittaan ehdottomuuksittansa instructive — — comitative — ehdottomuuksineen ehdottomuuksinensa

Further reading

• “ehdottomuus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02