halju
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]Possibly a blend of halpa + valju.
Pronunciation
[edit]Adjective
[edit]halju (comparative haljumpi, superlative haljuin) (colloquial)
Declension
[edit]Inflection of halju (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | halju | haljut | |
genitive | haljun | haljujen | |
partitive | haljua | haljuja | |
illative | haljuun | haljuihin | |
singular | plural | ||
nominative | halju | haljut | |
accusative | nom. | halju | haljut |
gen. | haljun | ||
genitive | haljun | haljujen | |
partitive | haljua | haljuja | |
inessive | haljussa | haljuissa | |
elative | haljusta | haljuista | |
illative | haljuun | haljuihin | |
adessive | haljulla | haljuilla | |
ablative | haljulta | haljuilta | |
allative | haljulle | haljuille | |
essive | haljuna | haljuina | |
translative | haljuksi | haljuiksi | |
abessive | haljutta | haljuitta | |
instructive | — | haljuin | |
comitative | — | haljuine |
Further reading
[edit]- “halju”, in Kielitoimiston sanakirja[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02