hermostuneisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hermostunut +‎ -uus

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈhermostunei̯suːs/, [ˈhe̞rmo̞s̠t̪uˌne̞i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -eisuːs
  • Syllabification(key): her‧mos‧tu‧nei‧suus

Noun[edit]

hermostuneisuus

  1. nervousness

Declension[edit]

Inflection of hermostuneisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative hermostuneisuus hermostuneisuudet
genitive hermostuneisuuden hermostuneisuuksien
partitive hermostuneisuutta hermostuneisuuksia
illative hermostuneisuuteen hermostuneisuuksiin
singular plural
nominative hermostuneisuus hermostuneisuudet
accusative nom. hermostuneisuus hermostuneisuudet
gen. hermostuneisuuden
genitive hermostuneisuuden hermostuneisuuksien
partitive hermostuneisuutta hermostuneisuuksia
inessive hermostuneisuudessa hermostuneisuuksissa
elative hermostuneisuudesta hermostuneisuuksista
illative hermostuneisuuteen hermostuneisuuksiin
adessive hermostuneisuudella hermostuneisuuksilla
ablative hermostuneisuudelta hermostuneisuuksilta
allative hermostuneisuudelle hermostuneisuuksille
essive hermostuneisuutena hermostuneisuuksina
translative hermostuneisuudeksi hermostuneisuuksiksi
instructive hermostuneisuuksin
abessive hermostuneisuudetta hermostuneisuuksitta
comitative hermostuneisuuksineen
Possessive forms of hermostuneisuus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person hermostuneisuuteni hermostuneisuutemme
2nd person hermostuneisuutesi hermostuneisuutenne
3rd person hermostuneisuutensa