hullaantuminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hullaantua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhulːɑːntuminen/, [ˈhulːɑ̝ːn̪ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): hul‧laan‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

hullaantuminen

  1. verbal noun of hullaantua
    1. infatuating

Declension

[edit]
Inflection of hullaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hullaantuminen hullaantumiset
genitive hullaantumisen hullaantumisten
hullaantumisien
partitive hullaantumista hullaantumisia
illative hullaantumiseen hullaantumisiin
singular plural
nominative hullaantuminen hullaantumiset
accusative nom. hullaantuminen hullaantumiset
gen. hullaantumisen
genitive hullaantumisen hullaantumisten
hullaantumisien
partitive hullaantumista hullaantumisia
inessive hullaantumisessa hullaantumisissa
elative hullaantumisesta hullaantumisista
illative hullaantumiseen hullaantumisiin
adessive hullaantumisella hullaantumisilla
ablative hullaantumiselta hullaantumisilta
allative hullaantumiselle hullaantumisille
essive hullaantumisena hullaantumisina
translative hullaantumiseksi hullaantumisiksi
abessive hullaantumisetta hullaantumisitta
instructive hullaantumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hullaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)