hullaantua

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From hullu ‎(mad, crazy).

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: hul‧laan‧tu‧a
  • Rhymes: -ɑːntuɑ
  • IPA(key): /ˈhulːɑːntuɑˣ/

Verb[edit]

hullaantua

  1. (intransitive) To infatuate.

Conjugation[edit]

Inflection of hullaantua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hullaannun en hullaannu 1st sing. olen hullaantunut en ole hullaantunut
2nd sing. hullaannut et hullaannu 2nd sing. olet hullaantunut et ole hullaantunut
3rd sing. hullaantuu ei hullaannu 3rd sing. on hullaantunut ei ole hullaantunut
1st plur. hullaannumme emme hullaannu 1st plur. olemme hullaantuneet emme ole hullaantuneet
2nd plur. hullaannutte ette hullaannu 2nd plur. olette hullaantuneet ette ole hullaantuneet
3rd plur. hullaantuvat eivät hullaannu 3rd plur. ovat hullaantuneet eivät ole hullaantuneet
passive hullaannutaan ei hullaannuta passive on hullaannuttu ei ole hullaannuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hullaannuin en hullaantunut 1st sing. olin hullaantunut en ollut hullaantunut
2nd sing. hullaannuit et hullaantunut 2nd sing. olit hullaantunut et ollut hullaantunut
3rd sing. hullaantui ei hullaantunut 3rd sing. oli hullaantunut ei ollut hullaantunut
1st plur. hullaannuimme emme hullaantuneet 1st plur. olimme hullaantuneet emme olleet hullaantuneet
2nd plur. hullaannuitte ette hullaantuneet 2nd plur. olitte hullaantuneet ette olleet hullaantuneet
3rd plur. hullaantuivat eivät hullaantuneet 3rd plur. olivat hullaantuneet eivät olleet hullaantuneet
passive hullaannuttiin ei hullaannuttu passive oli hullaannuttu ei ollut hullaannuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hullaantuisin en hullaantuisi 1st sing. olisin hullaantunut en olisi hullaantunut
2nd sing. hullaantuisit et hullaantuisi 2nd sing. olisit hullaantunut et olisi hullaantunut
3rd sing. hullaantuisi ei hullaantuisi 3rd sing. olisi hullaantunut ei olisi hullaantunut
1st plur. hullaantuisimme emme hullaantuisi 1st plur. olisimme hullaantuneet emme olisi hullaantuneet
2nd plur. hullaantuisitte ette hullaantuisi 2nd plur. olisitte hullaantuneet ette olisi hullaantuneet
3rd plur. hullaantuisivat eivät hullaantuisi 3rd plur. olisivat hullaantuneet eivät olisi hullaantuneet
passive hullaannuttaisiin ei hullaannuttaisi passive olisi hullaannuttu ei olisi hullaannuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. hullaannu älä hullaannu 2nd sing. ole hullaantunut älä ole hullaantunut
3rd sing. hullaantukoon älköön hullaantuko 3rd sing. olkoon hullaantunut älköön olko hullaantunut
1st plur. hullaantukaamme älkäämme hullaantuko 1st plur. olkaamme hullaantuneet älkäämme olko hullaantuneet
2nd plur. hullaantukaa älkää hullaantuko 2nd plur. olkaa hullaantuneet älkää olko hullaantuneet
3rd plur. hullaantukoot älkööt hullaantuko 3rd plur. olkoot hullaantuneet älkööt olko hullaantuneet
passive hullaannuttakoon älköön hullaannuttako passive olkoon hullaannuttu älköön olko hullaannuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hullaantunen en hullaantune 1st sing. lienen hullaantunut en liene hullaantunut
2nd sing. hullaantunet et hullaantune 2nd sing. lienet hullaantunut et liene hullaantunut
3rd sing. hullaantunee ei hullaantune 3rd sing. lienee hullaantunut ei liene hullaantunut
1st plur. hullaantunemme emme hullaantune 1st plur. lienemme hullaantuneet emme liene hullaantuneet
2nd plur. hullaantunette ette hullaantune 2nd plur. lienette hullaantuneet ette liene hullaantuneet
3rd plur. hullaantunevat eivät hullaantune 3rd plur. lienevät hullaantuneet eivät liene hullaantuneet
passive hullaannuttaneen ei hullaannuttane passive lienee hullaannuttu ei liene hullaannuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hullaantua present hullaantuva hullaannuttava
long 1st2 hullaantuakseen past hullaantunut hullaannuttu
2nd inessive1 hullaantuessa hullaannuttaessa agent1, 3 hullaantuma
instructive hullaantuen negative hullaantumaton
3rd inessive hullaantumassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative hullaantumasta
illative hullaantumaan
adessive hullaantumalla
abessive hullaantumatta
instructive hullaantuman hullaannuttaman
4th nominative hullaantuminen
partitive hullaantumista
5th2 hullaantumaisillaan

Derived terms[edit]