huohotus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

huohottaa +‎ -us

Noun[edit]

huohotus

  1. panting

Declension[edit]

Inflection of huohotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative huohotus huohotukset
genitive huohotuksen huohotusten
huohotuksien
partitive huohotusta huohotuksia
illative huohotukseen huohotuksiin
singular plural
nominative huohotus huohotukset
accusative nom. huohotus huohotukset
gen. huohotuksen
genitive huohotuksen huohotusten
huohotuksien
partitive huohotusta huohotuksia
inessive huohotuksessa huohotuksissa
elative huohotuksesta huohotuksista
illative huohotukseen huohotuksiin
adessive huohotuksella huohotuksilla
ablative huohotukselta huohotuksilta
allative huohotukselle huohotuksille
essive huohotuksena huohotuksina
translative huohotukseksi huohotuksiksi
instructive huohotuksin
abessive huohotuksetta huohotuksitta
comitative huohotuksineen