huonovointinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

huono +‎ vointinen

Adjective[edit]

huonovointinen

  1. queasy, infirm

Declension[edit]

Inflection of huonovointinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative huonovointinen huonovointiset
genitive huonovointisen huonovointisten
huonovointisien
partitive huonovointista huonovointisia
illative huonovointiseen huonovointisiin
singular plural
nominative huonovointinen huonovointiset
accusative nom. huonovointinen huonovointiset
gen. huonovointisen
genitive huonovointisen huonovointisten
huonovointisien
partitive huonovointista huonovointisia
inessive huonovointisessa huonovointisissa
elative huonovointisesta huonovointisista
illative huonovointiseen huonovointisiin
adessive huonovointisella huonovointisilla
ablative huonovointiselta huonovointisilta
allative huonovointiselle huonovointisille
essive huonovointisena huonovointisina
translative huonovointiseksi huonovointisiksi
instructive huonovointisin
abessive huonovointisetta huonovointisitta
comitative huonovointisine