hyväkuntoinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hyvä +‎ -kuntoinen

Adjective[edit]

hyväkuntoinen  (comparative hyväkuntoisempi, superlative hyväkuntoisin)

  1. healthy
  2. sound

Declension[edit]

Inflection of hyväkuntoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hyväkuntoinen hyväkuntoiset
genitive hyväkuntoisen hyväkuntoisten
hyväkuntoisien
partitive hyväkuntoista hyväkuntoisia
illative hyväkuntoiseen hyväkuntoisiin
singular plural
nominative hyväkuntoinen hyväkuntoiset
accusative nom.? hyväkuntoinen hyväkuntoiset
gen. hyväkuntoisen
genitive hyväkuntoisen hyväkuntoisten
hyväkuntoisien
partitive hyväkuntoista hyväkuntoisia
inessive hyväkuntoisessa hyväkuntoisissa
elative hyväkuntoisesta hyväkuntoisista
illative hyväkuntoiseen hyväkuntoisiin
adessive hyväkuntoisella hyväkuntoisilla
ablative hyväkuntoiselta hyväkuntoisilta
allative hyväkuntoiselleˣ hyväkuntoisilleˣ
essive hyväkuntoisena hyväkuntoisina
translative hyväkuntoiseksi hyväkuntoisiksi
instructive hyväkuntoisin
abessive hyväkuntoisetta hyväkuntoisitta
comitative hyväkuntoisine

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]