hyvätapainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

hyvä +‎ tapainen

Adjective[edit]

hyvätapainen  (comparative hyvätapaisempi, superlative hyvätapaisin)

  1. well-mannered, well mannered, well-behaved (having good manners)
    Hyvätapainen herrasmies antaa aina muiden mennä ensin.
    A well-mannered gentleman always allows others first.

Declension[edit]

Inflection of hyvätapainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hyvätapainen hyvätapaiset
genitive hyvätapaisen hyvätapaisten
hyvätapaisien
partitive hyvätapaista hyvätapaisia
illative hyvätapaiseen hyvätapaisiin
singular plural
nominative hyvätapainen hyvätapaiset
accusative nom.? hyvätapainen hyvätapaiset
gen. hyvätapaisen
genitive hyvätapaisen hyvätapaisten
hyvätapaisien
partitive hyvätapaista hyvätapaisia
inessive hyvätapaisessa hyvätapaisissa
elative hyvätapaisesta hyvätapaisista
illative hyvätapaiseen hyvätapaisiin
adessive hyvätapaisella hyvätapaisilla
ablative hyvätapaiselta hyvätapaisilta
allative hyvätapaiselleˣ hyvätapaisilleˣ
essive hyvätapaisena hyvätapaisina
translative hyvätapaiseksi hyvätapaisiksi
instructive hyvätapaisin
abessive hyvätapaisetta hyvätapaisitta
comitative hyvätapaisine

Synonyms[edit]