häpeämätön

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hävetä +‎ -mätön

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhæpeæmætøn/, [ˈhæpe̞ˌæmæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -æmætøn
  • Syllabification(key): hä‧pe‧ä‧mä‧tön

Adjective

[edit]

häpeämätön (comparative häpeämättömämpi, superlative häpeämättömin)

  1. unashamed

Declension

[edit]
Inflection of häpeämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative häpeämätön häpeämättömät
genitive häpeämättömän häpeämättömien
partitive häpeämätöntä häpeämättömiä
illative häpeämättömään häpeämättömiin
singular plural
nominative häpeämätön häpeämättömät
accusative nom. häpeämätön häpeämättömät
gen. häpeämättömän
genitive häpeämättömän häpeämättömien
häpeämätönten rare
partitive häpeämätöntä häpeämättömiä
inessive häpeämättömässä häpeämättömissä
elative häpeämättömästä häpeämättömistä
illative häpeämättömään häpeämättömiin
adessive häpeämättömällä häpeämättömillä
ablative häpeämättömältä häpeämättömiltä
allative häpeämättömälle häpeämättömille
essive häpeämättömänä häpeämättöminä
translative häpeämättömäksi häpeämättömiksi
abessive häpeämättömättä häpeämättömittä
instructive häpeämättömin
comitative häpeämättömine
Possessive forms of häpeämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative häpeämättömäni häpeämättömäni
accusative nom. häpeämättömäni häpeämättömäni
gen. häpeämättömäni
genitive häpeämättömäni häpeämättömieni
häpeämätönteni rare
partitive häpeämätöntäni häpeämättömiäni
inessive häpeämättömässäni häpeämättömissäni
elative häpeämättömästäni häpeämättömistäni
illative häpeämättömääni häpeämättömiini
adessive häpeämättömälläni häpeämättömilläni
ablative häpeämättömältäni häpeämättömiltäni
allative häpeämättömälleni häpeämättömilleni
essive häpeämättömänäni häpeämättöminäni
translative häpeämättömäkseni häpeämättömikseni
abessive häpeämättömättäni häpeämättömittäni
instructive
comitative häpeämättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative häpeämättömäsi häpeämättömäsi
accusative nom. häpeämättömäsi häpeämättömäsi
gen. häpeämättömäsi
genitive häpeämättömäsi häpeämättömiesi
häpeämätöntesi rare
partitive häpeämätöntäsi häpeämättömiäsi
inessive häpeämättömässäsi häpeämättömissäsi
elative häpeämättömästäsi häpeämättömistäsi
illative häpeämättömääsi häpeämättömiisi
adessive häpeämättömälläsi häpeämättömilläsi
ablative häpeämättömältäsi häpeämättömiltäsi
allative häpeämättömällesi häpeämättömillesi
essive häpeämättömänäsi häpeämättöminäsi
translative häpeämättömäksesi häpeämättömiksesi
abessive häpeämättömättäsi häpeämättömittäsi
instructive
comitative häpeämättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative häpeämättömämme häpeämättömämme
accusative nom. häpeämättömämme häpeämättömämme
gen. häpeämättömämme
genitive häpeämättömämme häpeämättömiemme
häpeämätöntemme rare
partitive häpeämätöntämme häpeämättömiämme
inessive häpeämättömässämme häpeämättömissämme
elative häpeämättömästämme häpeämättömistämme
illative häpeämättömäämme häpeämättömiimme
adessive häpeämättömällämme häpeämättömillämme
ablative häpeämättömältämme häpeämättömiltämme
allative häpeämättömällemme häpeämättömillemme
essive häpeämättömänämme häpeämättöminämme
translative häpeämättömäksemme häpeämättömiksemme
abessive häpeämättömättämme häpeämättömittämme
instructive
comitative häpeämättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative häpeämättömänne häpeämättömänne
accusative nom. häpeämättömänne häpeämättömänne
gen. häpeämättömänne
genitive häpeämättömänne häpeämättömienne
häpeämätöntenne rare
partitive häpeämätöntänne häpeämättömiänne
inessive häpeämättömässänne häpeämättömissänne
elative häpeämättömästänne häpeämättömistänne
illative häpeämättömäänne häpeämättömiinne
adessive häpeämättömällänne häpeämättömillänne
ablative häpeämättömältänne häpeämättömiltänne
allative häpeämättömällenne häpeämättömillenne
essive häpeämättömänänne häpeämättöminänne
translative häpeämättömäksenne häpeämättömiksenne
abessive häpeämättömättänne häpeämättömittänne
instructive
comitative häpeämättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative häpeämättömänsä häpeämättömänsä
accusative nom. häpeämättömänsä häpeämättömänsä
gen. häpeämättömänsä
genitive häpeämättömänsä häpeämättömiensä
häpeämätöntensä rare
partitive häpeämätöntään
häpeämätöntänsä
häpeämättömiään
häpeämättömiänsä
inessive häpeämättömässään
häpeämättömässänsä
häpeämättömissään
häpeämättömissänsä
elative häpeämättömästään
häpeämättömästänsä
häpeämättömistään
häpeämättömistänsä
illative häpeämättömäänsä häpeämättömiinsä
adessive häpeämättömällään
häpeämättömällänsä
häpeämättömillään
häpeämättömillänsä
ablative häpeämättömältään
häpeämättömältänsä
häpeämättömiltään
häpeämättömiltänsä
allative häpeämättömälleen
häpeämättömällensä
häpeämättömilleen
häpeämättömillensä
essive häpeämättömänään
häpeämättömänänsä
häpeämättöminään
häpeämättöminänsä
translative häpeämättömäkseen
häpeämättömäksensä
häpeämättömikseen
häpeämättömiksensä
abessive häpeämättömättään
häpeämättömättänsä
häpeämättömittään
häpeämättömittänsä
instructive
comitative häpeämättömineen
häpeämättöminensä

Derived terms

[edit]

Participle

[edit]

häpeämätön

  1. negative participle of hävetä

Further reading

[edit]