ihmeellinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ihme +‎ -llinen

Adjective[edit]

ihmeellinen (comparative ihmeellisempi, superlative ihmeellisin)

  1. Wonderful.

Declension[edit]

Inflection of ihmeellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ihmeellinen ihmeelliset
genitive ihmeellisen ihmeellisten
ihmeellisien
partitive ihmeellistä ihmeellisiä
illative ihmeelliseen ihmeellisiin
singular plural
nominative ihmeellinen ihmeelliset
accusative nom. ihmeellinen ihmeelliset
gen. ihmeellisen
genitive ihmeellisen ihmeellisten
ihmeellisien
partitive ihmeellistä ihmeellisiä
inessive ihmeellisessä ihmeellisissä
elative ihmeellisestä ihmeellisistä
illative ihmeelliseen ihmeellisiin
adessive ihmeellisellä ihmeellisillä
ablative ihmeelliseltä ihmeellisiltä
allative ihmeelliselle ihmeellisille
essive ihmeellisenä ihmeellisinä
translative ihmeelliseksi ihmeellisiksi
instructive ihmeellisin
abessive ihmeellisettä ihmeellisittä
comitative ihmeellisine

Derived terms[edit]

Related terms[edit]