ihme

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Finnish Wikipedia has an article on:

Wikipedia fi

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *imeh. Cognate with Estonian ime, Votic ime, and Karelian imeh.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈiç̞me̞ˣ]
  • Hyphenation: ih‧me
  • Rhymes: -e

Noun[edit]

ihme

  1. a miracle, wonder
    • Se oli ihme!
      • It was a miracle!

Declension[edit]

Inflection of ihme (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative ihme ihmeet
genitive ihmeen ihmeiden
ihmeitten
partitive ihmettä ihmeitä
illative ihmeeseen ihmeisiin
ihmeihin
singular plural
nominative ihme ihmeet
accusative nom.? ihme ihmeet
gen. ihmeen
genitive ihmeen ihmeiden
ihmeitten
partitive ihmettä ihmeitä
inessive ihmeessä ihmeissä
elative ihmeestä ihmeistä
illative ihmeeseen ihmeisiin
ihmeihin
adessive ihmeellä ihmeillä
ablative ihmeeltä ihmeiltä
allative ihmeelle ihmeille
essive ihmeenä ihmeinä
translative ihmeeksi ihmeiksi
instructive ihmein
abessive ihmeettä ihmeittä
comitative ihmeineen

Idioms[edit]

Adjective[edit]

ihme ‎(not declinable)

  1. (colloquial) strange, weird
    • ihme juttu — [a] strange thing

Derived terms[edit]


German[edit]

Pronoun[edit]

ihme

  1. Obsolete form of ihm.