ilkeys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ilkeä +‎ -ys

Noun[edit]

ilkeys

  1. wickedness, malice

Declension[edit]

Inflection of ilkeys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative ilkeys ilkeydet
genitive ilkeyden ilkeyksien
partitive ilkeyttä ilkeyksiä
illative ilkeyteen ilkeyksiin
singular plural
nominative ilkeys ilkeydet
accusative nom. ilkeys ilkeydet
gen. ilkeyden
genitive ilkeyden ilkeyksien
partitive ilkeyttä ilkeyksiä
inessive ilkeydessä ilkeyksissä
elative ilkeydestä ilkeyksistä
illative ilkeyteen ilkeyksiin
adessive ilkeydellä ilkeyksillä
ablative ilkeydeltä ilkeyksiltä
allative ilkeydelle ilkeyksille
essive ilkeytenä ilkeyksinä
translative ilkeydeksi ilkeyksiksi
instructive ilkeyksin
abessive ilkeydettä ilkeyksittä
comitative ilkeyksineen
Possessive forms of ilkeys (type kalleus)
possessor singular plural
1st person ilkeyteni ilkeytemme
2nd person ilkeytesi ilkeytenne
3rd person ilkeytensä

Anagrams[edit]