instruktiivi

Finnish

Etymology

Internationalism (see English instructive).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈinstruktiːʋi/, [ˈins̠trukˌt̪iːʋi]
• Rhymes: -iːʋi
• Syllabification^(key): inst‧ruk‧tii‧vi

Noun

instruktiivi

1. (grammar) instructive, instructive case

Declension

Inflection of instruktiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		instruktiivi	instruktiivit
genitive		instruktiivin	instruktiivien
partitive		instruktiivia	instruktiiveja
illative		instruktiiviin	instruktiiveihin
		singular	plural
nominative		instruktiivi	instruktiivit
accusative	nom.	instruktiivi	instruktiivit
	gen.	instruktiivin
genitive		instruktiivin	instruktiivien
partitive		instruktiivia	instruktiiveja
inessive		instruktiivissa	instruktiiveissa
elative		instruktiivista	instruktiiveista
illative		instruktiiviin	instruktiiveihin
adessive		instruktiivilla	instruktiiveilla
ablative		instruktiivilta	instruktiiveilta
allative		instruktiiville	instruktiiveille
essive		instruktiivina	instruktiiveina
translative		instruktiiviksi	instruktiiveiksi
abessive		instruktiivitta	instruktiiveitta
instructive		—	instruktiivein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of instruktiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative instruktiivini instruktiivini accusative nom. instruktiivini instruktiivini gen. instruktiivini genitive instruktiivini instruktiivieni partitive instruktiiviani instruktiivejani inessive instruktiivissani instruktiiveissani elative instruktiivistani instruktiiveistani illative instruktiiviini instruktiiveihini adessive instruktiivillani instruktiiveillani ablative instruktiiviltani instruktiiveiltani allative instruktiivilleni instruktiiveilleni essive instruktiivinani instruktiiveinani translative instruktiivikseni instruktiiveikseni abessive instruktiivittani instruktiiveittani instructive — — comitative — instruktiiveineni second-person singular possessor singular plural nominative instruktiivisi instruktiivisi accusative nom. instruktiivisi instruktiivisi gen. instruktiivisi genitive instruktiivisi instruktiiviesi partitive instruktiiviasi instruktiivejasi inessive instruktiivissasi instruktiiveissasi elative instruktiivistasi instruktiiveistasi illative instruktiiviisi instruktiiveihisi adessive instruktiivillasi instruktiiveillasi ablative instruktiiviltasi instruktiiveiltasi allative instruktiivillesi instruktiiveillesi essive instruktiivinasi instruktiiveinasi translative instruktiiviksesi instruktiiveiksesi abessive instruktiivittasi instruktiiveittasi instructive — — comitative — instruktiiveinesi first-person plural possessor singular plural nominative instruktiivimme instruktiivimme accusative nom. instruktiivimme instruktiivimme gen. instruktiivimme genitive instruktiivimme instruktiiviemme partitive instruktiiviamme instruktiivejamme inessive instruktiivissamme instruktiiveissamme elative instruktiivistamme instruktiiveistamme illative instruktiiviimme instruktiiveihimme adessive instruktiivillamme instruktiiveillamme ablative instruktiiviltamme instruktiiveiltamme allative instruktiivillemme instruktiiveillemme essive instruktiivinamme instruktiiveinamme translative instruktiiviksemme instruktiiveiksemme abessive instruktiivittamme instruktiiveittamme instructive — — comitative — instruktiiveinemme second-person plural possessor singular plural nominative instruktiivinne instruktiivinne accusative nom. instruktiivinne instruktiivinne gen. instruktiivinne genitive instruktiivinne instruktiivienne partitive instruktiivianne instruktiivejanne inessive instruktiivissanne instruktiiveissanne elative instruktiivistanne instruktiiveistanne illative instruktiiviinne instruktiiveihinne adessive instruktiivillanne instruktiiveillanne ablative instruktiiviltanne instruktiiveiltanne allative instruktiivillenne instruktiiveillenne essive instruktiivinanne instruktiiveinanne translative instruktiiviksenne instruktiiveiksenne abessive instruktiivittanne instruktiiveittanne instructive — — comitative — instruktiiveinenne third-person possessor singular plural nominative instruktiivinsa instruktiivinsa accusative nom. instruktiivinsa instruktiivinsa gen. instruktiivinsa genitive instruktiivinsa instruktiiviensa partitive instruktiiviaan instruktiiviansa instruktiivejaan instruktiivejansa inessive instruktiivissaan instruktiivissansa instruktiiveissaan instruktiiveissansa elative instruktiivistaan instruktiivistansa instruktiiveistaan instruktiiveistansa illative instruktiiviinsa instruktiiveihinsa adessive instruktiivillaan instruktiivillansa instruktiiveillaan instruktiiveillansa ablative instruktiiviltaan instruktiiviltansa instruktiiveiltaan instruktiiveiltansa allative instruktiivilleen instruktiivillensa instruktiiveilleen instruktiiveillensa essive instruktiivinaan instruktiivinansa instruktiiveinaan instruktiiveinansa translative instruktiivikseen instruktiiviksensa instruktiiveikseen instruktiiveiksensa abessive instruktiivittaan instruktiivittansa instruktiiveittaan instruktiiveittansa instructive — — comitative — instruktiiveineen instruktiiveinensa

Synonyms

• (instructive): keinonto (rare)

Further reading

• “instruktiivi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02