irtolainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

irtolainen

  1. vagabond

Declension[edit]

Inflection of irtolainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative irtolainen irtolaiset
genitive irtolaisen irtolaisten
irtolaisien
partitive irtolaista irtolaisia
illative irtolaiseen irtolaisiin
singular plural
nominative irtolainen irtolaiset
accusative nom. irtolainen irtolaiset
gen. irtolaisen
genitive irtolaisen irtolaisten
irtolaisien
partitive irtolaista irtolaisia
inessive irtolaisessa irtolaisissa
elative irtolaisesta irtolaisista
illative irtolaiseen irtolaisiin
adessive irtolaisella irtolaisilla
ablative irtolaiselta irtolaisilta
allative irtolaiselle irtolaisille
essive irtolaisena irtolaisina
translative irtolaiseksi irtolaisiksi
instructive irtolaisin
abessive irtolaisetta irtolaisitta
comitative irtolaisineen