isokroninen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

isokroninen (comparative isokronisempi, superlative isokronisin)

  1. isochronal

Declension[edit]

Inflection of isokroninen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative isokroninen isokroniset
genitive isokronisen isokronisten
isokronisien
partitive isokronista isokronisia
illative isokroniseen isokronisiin
singular plural
nominative isokroninen isokroniset
accusative nom. isokroninen isokroniset
gen. isokronisen
genitive isokronisen isokronisten
isokronisien
partitive isokronista isokronisia
inessive isokronisessa isokronisissa
elative isokronisesta isokronisista
illative isokroniseen isokronisiin
adessive isokronisella isokronisilla
ablative isokroniselta isokronisilta
allative isokroniselle isokronisille
essive isokronisena isokronisina
translative isokroniseksi isokronisiksi
instructive isokronisin
abessive isokronisetta isokronisitta
comitative isokronisine