itsekeskeisyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

itsekeskeinen +‎ -yys

Noun[edit]

itsekeskeisyys

  1. self-centeredness, egocentricity

Declension[edit]

Inflection of itsekeskeisyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative itsekeskeisyys itsekeskeisyydet
genitive itsekeskeisyyden itsekeskeisyyksien
partitive itsekeskeisyyttä itsekeskeisyyksiä
illative itsekeskeisyyteen itsekeskeisyyksiin
singular plural
nominative itsekeskeisyys itsekeskeisyydet
accusative nom. itsekeskeisyys itsekeskeisyydet
gen. itsekeskeisyyden
genitive itsekeskeisyyden itsekeskeisyyksien
partitive itsekeskeisyyttä itsekeskeisyyksiä
inessive itsekeskeisyydessä itsekeskeisyyksissä
elative itsekeskeisyydestä itsekeskeisyyksistä
illative itsekeskeisyyteen itsekeskeisyyksiin
adessive itsekeskeisyydellä itsekeskeisyyksillä
ablative itsekeskeisyydeltä itsekeskeisyyksiltä
allative itsekeskeisyydelle itsekeskeisyyksille
essive itsekeskeisyytenä itsekeskeisyyksinä
translative itsekeskeisyydeksi itsekeskeisyyksiksi
instructive itsekeskeisyyksin
abessive itsekeskeisyydettä itsekeskeisyyksittä
comitative itsekeskeisyyksineen