itseluottamus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

itse(self-) +‎ luottamus(trust, confidence)

Noun[edit]

itseluottamus

  1. self-confidence, self-possession (confidence in one's own powers)

Declension[edit]

Inflection of itseluottamus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative itseluottamus itseluottamukset
genitive itseluottamuksen itseluottamusten
itseluottamuksien
partitive itseluottamusta itseluottamuksia
illative itseluottamukseen itseluottamuksiin
singular plural
nominative itseluottamus itseluottamukset
accusative nom. itseluottamus itseluottamukset
gen. itseluottamuksen
genitive itseluottamuksen itseluottamusten
itseluottamuksien
partitive itseluottamusta itseluottamuksia
inessive itseluottamuksessa itseluottamuksissa
elative itseluottamuksesta itseluottamuksista
illative itseluottamukseen itseluottamuksiin
adessive itseluottamuksella itseluottamuksilla
ablative itseluottamukselta itseluottamuksilta
allative itseluottamukselle itseluottamuksille
essive itseluottamuksena itseluottamuksina
translative itseluottamukseksi itseluottamuksiksi
instructive itseluottamuksin
abessive itseluottamuksetta itseluottamuksitta
comitative itseluottamuksineen

See also[edit]