itse

See also: itse- and -itse

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *icek, *iccek, from Proto-Uralic *iće ~ *iśe. Cognate to Estonian ise, Erzya эсь (eś, “own, oneself”) and -сь (-ś) in монсь (monś, “I myself”). Originally, itse meant "the conscious mind" (as a part of the soul).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitse(ˣ)/, [ˈits̠e̞(ʔ)]
• Rhymes: -itse
• Syllabification^(key): it‧se

Pronoun

itse

1. oneself (used to emphasize the person of the head word)

   Sinun täytyy tehdä se itse.

   You must do it yourself.

   Itse pomo tuli paikalle.

   The boss himself/herself came there.

Inflection

Not inflected, but see itsensä.

Derived terms

Derived terms

• adjectives: itseinen, itsekäs, itsenäinen, itsepäinen
• adverbs: itse asiassa, itsekseen, itsellään, itsessään, itsestään
• nouns: itsellinen, itseys, itsensä kehittäminen
• phrases: itse teossa
• prefixes: itse-
• pronouns: itsensä

Compounds

See compounds section under itse-.

Noun

itse

1. (psychology) self, ego

   Synonym: minä

Declension

Inflection of itse (Kotus type 8/nalle, no gradation)
nominative		itse	—
genitive		itsen	—
partitive		itseä	—
illative		itseen	—
		singular	plural
nominative		itse	—
accusative	nom.	itse	—
	gen.	itsen
genitive		itsen	—
partitive		itseä	—
inessive		itsessä	—
elative		itsestä	—
illative		itseen	—
adessive		itsellä	—
ablative		itseltä	—
allative		itselle	—
essive		itsenä	—
translative		itseksi	—
abessive		itsettä	—
instructive		—	—
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of itse (type nalle)

first-person singular possessor singular plural nominative itseni — accusative nom. itseni — gen. itseni genitive itseni — partitive itseäni — inessive itsessäni — elative itsestäni — illative itseeni — adessive itselläni — ablative itseltäni — allative itselleni — essive itsenäni — translative itsekseni — abessive itsettäni — instructive — — comitative — — second-person singular possessor singular plural nominative itsesi — accusative nom. itsesi — gen. itsesi genitive itsesi — partitive itseäsi — inessive itsessäsi — elative itsestäsi — illative itseesi — adessive itselläsi — ablative itseltäsi — allative itsellesi — essive itsenäsi — translative itseksesi — abessive itsettäsi — instructive — — comitative — — first-person plural possessor singular plural nominative itsemme — accusative nom. itsemme — gen. itsemme genitive itsemme — partitive itseämme — inessive itsessämme — elative itsestämme — illative itseemme — adessive itsellämme — ablative itseltämme — allative itsellemme — essive itsenämme — translative itseksemme — abessive itsettämme — instructive — — comitative — — second-person plural possessor singular plural nominative itsenne — accusative nom. itsenne — gen. itsenne genitive itsenne — partitive itseänne — inessive itsessänne — elative itsestänne — illative itseenne — adessive itsellänne — ablative itseltänne — allative itsellenne — essive itsenänne — translative itseksenne — abessive itsettänne — instructive — — comitative — — third-person possessor singular plural nominative itsensä — accusative nom. itsensä — gen. itsensä genitive itsensä — partitive itseään itseänsä — inessive itsessään itsessänsä — elative itsestään itsestänsä — illative itseensä — adessive itsellään itsellänsä — ablative itseltään itseltänsä — allative itselleen itsellensä — essive itsenään itsenänsä — translative itsekseen itseksensä — abessive itsettään itsettänsä — instructive — — comitative — —

Further reading

• “itse”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (online dictionary, continuously updated, in Finnish), Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• esti, etsi, seit, ties

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *icek, from Proto-Uralic *iće. Cognates include Finnish itse and Estonian ise.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈit͡se/, [ˈit͡s̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈit͡se/, [ˈit͡se̞]
• Rhymes: -it͡s, -it͡se
• Hyphenation: it‧se

Pronoun

itse

1. oneself
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:

     Ken arvajaa matkapoolen itsest - „oikiaa“, „kurraa“, „ettee“, „takkaa“, - se kiiree öksyy veerahas paikaas.

     Whoever determines the direction of a journey from oneself - „to the right“, „to the left“, „forward“, „backward“, - that [person] will quickly get lost in an unfamiliar location.

   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Osa iƶoroist veel nytkii kutsuu itsiätä karjalaisiks.

     Some Ingrians even now still call themselves Karelians.

     (literally, “A part from the Ingrians now still calls itself Karelians.”)

   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:

     Mama miun saattoi itsen eest lehmiä lypsemää.

     Mummy sent me on behalf of herself to milk the cows.

Declension

Declension of itse
	singular
nominative	itse
genitive	itsen
partitive	itsiä
illative	itsehe
inessive	itsees
elative	itsest
allative	itselle
adessive	itseel
ablative	itselt
translative	itseks
essive	itsennä
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)

Possessive forms of itse
possessor	singular	plural
1st person	itseen	itsemme
2nd person	itsees	itsenne
3rd person	itseehe1)	itsesse
*) Possessive reflexives are obsolete in modern Ingrian. 1) Scarcely attested. Possibly originally an illative functioning as a nominative.

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 101
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 97
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[4], →ISBN, page 39