itseoppinut

Finnish

Etymology

itse +‎ oppinut

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitse(ˣ)ˌopːinut/, [ˈits̠e̞ˌ(ʔ)o̞pːinut̪]
• Rhymes: -opːinut
• Syllabification^(key): it‧se‧op‧pi‧nut
• Hyphenation^(key): itse‧oppi‧nut

Adjective

itseoppinut (not comparable)

1. autodidact, self-taught, self-educated

Declension

Inflection of itseoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		itseoppinut	itseoppineet
genitive		itseoppineen	itseoppineiden itseoppineitten
partitive		itseoppinutta	itseoppineita
illative		itseoppineeseen	itseoppineisiin itseoppineihin
		singular	plural
nominative		itseoppinut	itseoppineet
accusative	nom.	itseoppinut	itseoppineet
	gen.	itseoppineen
genitive		itseoppineen	itseoppineiden itseoppineitten
partitive		itseoppinutta	itseoppineita
inessive		itseoppineessa	itseoppineissa
elative		itseoppineesta	itseoppineista
illative		itseoppineeseen	itseoppineisiin itseoppineihin
adessive		itseoppineella	itseoppineilla
ablative		itseoppineelta	itseoppineilta
allative		itseoppineelle	itseoppineille
essive		itseoppineena	itseoppineina
translative		itseoppineeksi	itseoppineiksi
abessive		itseoppineetta	itseoppineitta
instructive		—	itseoppinein
comitative		—	itseoppineine

Possessive forms of itseoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative itseoppineeni itseoppineeni accusative nom. itseoppineeni itseoppineeni gen. itseoppineeni genitive itseoppineeni itseoppineideni itseoppineitteni partitive itseoppinuttani itseoppineitani inessive itseoppineessani itseoppineissani elative itseoppineestani itseoppineistani illative itseoppineeseeni itseoppineisiini itseoppineihini adessive itseoppineellani itseoppineillani ablative itseoppineeltani itseoppineiltani allative itseoppineelleni itseoppineilleni essive itseoppineenani itseoppineinani translative itseoppineekseni itseoppineikseni abessive itseoppineettani itseoppineittani instructive — — comitative — itseoppineineni second-person singular possessor singular plural nominative itseoppineesi itseoppineesi accusative nom. itseoppineesi itseoppineesi gen. itseoppineesi genitive itseoppineesi itseoppineidesi itseoppineittesi partitive itseoppinuttasi itseoppineitasi inessive itseoppineessasi itseoppineissasi elative itseoppineestasi itseoppineistasi illative itseoppineeseesi itseoppineisiisi itseoppineihisi adessive itseoppineellasi itseoppineillasi ablative itseoppineeltasi itseoppineiltasi allative itseoppineellesi itseoppineillesi essive itseoppineenasi itseoppineinasi translative itseoppineeksesi itseoppineiksesi abessive itseoppineettasi itseoppineittasi instructive — — comitative — itseoppineinesi first-person plural possessor singular plural nominative itseoppineemme itseoppineemme accusative nom. itseoppineemme itseoppineemme gen. itseoppineemme genitive itseoppineemme itseoppineidemme itseoppineittemme partitive itseoppinuttamme itseoppineitamme inessive itseoppineessamme itseoppineissamme elative itseoppineestamme itseoppineistamme illative itseoppineeseemme itseoppineisiimme itseoppineihimme adessive itseoppineellamme itseoppineillamme ablative itseoppineeltamme itseoppineiltamme allative itseoppineellemme itseoppineillemme essive itseoppineenamme itseoppineinamme translative itseoppineeksemme itseoppineiksemme abessive itseoppineettamme itseoppineittamme instructive — — comitative — itseoppineinemme second-person plural possessor singular plural nominative itseoppineenne itseoppineenne accusative nom. itseoppineenne itseoppineenne gen. itseoppineenne genitive itseoppineenne itseoppineidenne itseoppineittenne partitive itseoppinuttanne itseoppineitanne inessive itseoppineessanne itseoppineissanne elative itseoppineestanne itseoppineistanne illative itseoppineeseenne itseoppineisiinne itseoppineihinne adessive itseoppineellanne itseoppineillanne ablative itseoppineeltanne itseoppineiltanne allative itseoppineellenne itseoppineillenne essive itseoppineenanne itseoppineinanne translative itseoppineeksenne itseoppineiksenne abessive itseoppineettanne itseoppineittanne instructive — — comitative — itseoppineinenne third-person possessor singular plural nominative itseoppineensa itseoppineensa accusative nom. itseoppineensa itseoppineensa gen. itseoppineensa genitive itseoppineensa itseoppineidensa itseoppineittensa partitive itseoppinuttaan itseoppinuttansa itseoppineitaan itseoppineitansa inessive itseoppineessaan itseoppineessansa itseoppineissaan itseoppineissansa elative itseoppineestaan itseoppineestansa itseoppineistaan itseoppineistansa illative itseoppineeseensa itseoppineisiinsa itseoppineihinsa adessive itseoppineellaan itseoppineellansa itseoppineillaan itseoppineillansa ablative itseoppineeltaan itseoppineeltansa itseoppineiltaan itseoppineiltansa allative itseoppineelleen itseoppineellensa itseoppineilleen itseoppineillensa essive itseoppineenaan itseoppineenansa itseoppineinaan itseoppineinansa translative itseoppineekseen itseoppineeksensa itseoppineikseen itseoppineiksensa abessive itseoppineettaan itseoppineettansa itseoppineittaan itseoppineittansa instructive — — comitative — itseoppineineen itseoppineinensa

Related terms

• itseopiskelu

Further reading

• “itseoppinut”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023