itsenäinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

itsenäinen  (comparative itsenäisempi, superlative itsenäisin)

  1. independent

Declension[edit]

Inflection of itsenäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative itsenäinen itsenäiset
genitive itsenäisen itsenäisten
itsenäisien
partitive itsenäistä itsenäisiä
illative itsenäiseen itsenäisiin
singular plural
nominative itsenäinen itsenäiset
accusative nom.? itsenäinen itsenäiset
gen. itsenäisen
genitive itsenäisen itsenäisten
itsenäisien
partitive itsenäistä itsenäisiä
inessive itsenäisessä itsenäisissä
elative itsenäisestä itsenäisistä
illative itsenäiseen itsenäisiin
adessive itsenäisellä itsenäisillä
ablative itsenäiseltä itsenäisiltä
allative itsenäiselleˣ itsenäisilleˣ
essive itsenäisenä itsenäisinä
translative itsenäiseksi itsenäisiksi
instructive itsenäisin
abessive itsenäisettä itsenäisittä
comitative itsenäisine

Derived terms[edit]