itsenäisyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

itsenäinen +‎ -yys

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: it‧se‧näi‧syys
  • IPA(key): [ˈit̪se̞næisyːs]

Noun[edit]

itsenäisyys

  1. independence

Declension[edit]

Inflection of itsenäisyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative itsenäisyys itsenäisyydet
genitive itsenäisyyden itsenäisyyksien
partitive itsenäisyyttä itsenäisyyksiä
illative itsenäisyyteen itsenäisyyksiin
singular plural
nominative itsenäisyys itsenäisyydet
accusative nom. itsenäisyys itsenäisyydet
gen. itsenäisyyden
genitive itsenäisyyden itsenäisyyksien
partitive itsenäisyyttä itsenäisyyksiä
inessive itsenäisyydessä itsenäisyyksissä
elative itsenäisyydestä itsenäisyyksistä
illative itsenäisyyteen itsenäisyyksiin
adessive itsenäisyydellä itsenäisyyksillä
ablative itsenäisyydeltä itsenäisyyksiltä
allative itsenäisyydelle itsenäisyyksille
essive itsenäisyytenä itsenäisyyksinä
translative itsenäisyydeksi itsenäisyyksiksi
instructive itsenäisyyksin
abessive itsenäisyydettä itsenäisyyksittä
comitative itsenäisyyksineen

Compounds[edit]

Related terms[edit]