järkähtämätön

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Verb[edit]

järkähtämätön

  1. Negative participle of järkähtää.

Adjective[edit]

järkähtämätön (comparative järkähtämättömämpi, superlative järkähtämättömin)

  1. unflappable (remaining composed and level-headed at all times; unswayed by adversity or excitement; impossible to fluster; not becoming frustrated or irritated easily)

Declension[edit]

Inflection of järkähtämätön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative järkähtämätön järkähtämättömät
genitive järkähtämättömän järkähtämättömien
partitive järkähtämätöntä järkähtämättömiä
illative järkähtämättömään järkähtämättömiin
singular plural
nominative järkähtämätön järkähtämättömät
accusative nom. järkähtämätön järkähtämättömät
gen. järkähtämättömän
genitive järkähtämättömän järkähtämättömien
järkähtämätöntenrare
partitive järkähtämätöntä järkähtämättömiä
inessive järkähtämättömässä järkähtämättömissä
elative järkähtämättömästä järkähtämättömistä
illative järkähtämättömään järkähtämättömiin
adessive järkähtämättömällä järkähtämättömillä
ablative järkähtämättömältä järkähtämättömiltä
allative järkähtämättömälle järkähtämättömille
essive järkähtämättömänä järkähtämättöminä
translative järkähtämättömäksi järkähtämättömiksi
instructive järkähtämättömin
abessive järkähtämättömättä järkähtämättömittä
comitative järkähtämättömine

Synonyms[edit]