joustamaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

joustaa +‎ -maton

Adjective[edit]

joustamaton (comparative joustamattomampi, superlative joustamattomin)

  1. inflexible

Declension[edit]

Inflection of joustamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative joustamaton joustamattomat
genitive joustamattoman joustamattomien
partitive joustamatonta joustamattomia
illative joustamattomaan joustamattomiin
singular plural
nominative joustamaton joustamattomat
accusative nom. joustamaton joustamattomat
gen. joustamattoman
genitive joustamattoman joustamattomien
joustamatontenrare
partitive joustamatonta joustamattomia
inessive joustamattomassa joustamattomissa
elative joustamattomasta joustamattomista
illative joustamattomaan joustamattomiin
adessive joustamattomalla joustamattomilla
ablative joustamattomalta joustamattomilta
allative joustamattomalle joustamattomille
essive joustamattomana joustamattomina
translative joustamattomaksi joustamattomiksi
instructive joustamattomin
abessive joustamattomatta joustamattomitta
comitative joustamattomine

Antonyms[edit]